Kokkolan kilpailut

Eilen käväistiin helteisessä Kokkolassa ratsastamassa yksi rata. Vähän jännitti lähteä aitojen sisälle koska Rilla ei parina viime päivänä ole tuntunut ihan parhaalta. Kisat olivat mukavasti lähellä ja tosiaan kilpailimme osana seuramme joukkuetta.

Rilla on aina tähän mennessä matkustanut todella kiltisti ja rauhassa, mutta eilen se sai kyllä jonkin hepulin kun lähdimme. Kuopi ja potki koko matkan kotoa kisapaikalle. Onneksi matka ei ollut yhtään tämän pidempi. Rilla oli saanut repäistyä rikki jopa lukon narusta jolla se oli kiinni. Vasta perillä huomasimme, että kopin kattoon oli ampiaiset kyhännyt pesän. En sitten tiedä johtuiko riehuminen siitä kun pesä näytti kuitenkin hiljaiselta. Saimme kuitenkin pesän poistettua kotimatkaa varten.

Ilma oli eilen aivan tukalan kuuma kisapaikalla. Kilpailut olivat Kokkolan ratsastajien 50- vuotis juhlakilpailut ja ne oli järjestetty aivan Kokkolan keskustassa hienoissa puitteissa. Verkan olin suunnitellut lyhyeksi, jotta Rilla jaksaisi radalla vielä. Verkassa poni tuntui todella hyvältä ja jopa lyhyestä verkasta kävelimme osan. Rata itsessään tuntui hyvältä ja olinkin laittanut itselle tavoitteeksi 60%. Rata tuntui tasaiselta mutta pientä hapuilia kaarevilla urilla koska en saanut taivutettua tasaisesti. Katsottuani radan videolta en kuitenkaan ollut enää niin tyytyväinen. Rilla oli edestä todella epätasainen eikä ollut tarpeeksi pyöreä niskastaan. Ravi oli vähän lyhyttä ja kiireistä. Kaarevat urat olisi pitänyt ratsastaa huomattavasti huolellisemmin. Tuloksena kuitenkin 60,2% johon pitää tällaisella suorituksella olla tyytyväinen.

Ensi viikolla olisi sitten tiedossa seuramme omat kilpailut joissa olisi tarkoitus ratsastaa K.N Special. Katsotaan jos kuski pystyisi parantamaan suoritusta näihin kisoihin.

Rilla maailmanmatkaaja

Eilen illalla palattiin kotiin antoisan viikonlopun jälkeen. En kyllä tiedä kumpi minä vai Rilla oli väsyneempi. Olen kyllä niin ylpeä tuosta ponista. Molempiin suunittin sai lastattua ihan yksin ilman mitään ongelmia (jos kahta kuhmua päässä ei lasketa) ja Rilla käyttäyti koko pitkän ajomatkan todella hienosti vaikka minua vähän jännitti. Viikonloppu oli muutenkin mukava ja oli kiva tavata samanhenkisiä ihmisiä.

Tuntien alussa Rilla vähän ihmetteli uutta paikka eikä ihan malttaut keskittyä. Tekee Rillalle todella hyvää käydä vähän uusissa paikoissa niin saataisiin vähän rutiinia reissaamiseen. Tunneilla tehtiin ihan perustyöskentelyä. Taivuteltiin ravissa loivilla kiemuroilla ja volteilla ja lisältiin pikkuhiljaa siirtymiä tehtävään mukaan. Huomatuksia saatiin minun vinoudesta. Olen kyllä tiedostanut että vasen käsi tipuu aina almmaksi mutta en ole ymmärtänyt että ongelma johtuu vasemmasta kyljestä joka lysähtää kasaan. Itselle siis harjoiteltavaa niin kotiin kun hevosen selkään. Siirtymisissä pitää jatkossa olla tarkempi, että Rilla tekee ne pyöreämpänä eikä veda itseään aina pitkäksi. Lauanain tunnin jälkeen oli todella tyytyväinen ja Rilla tuntui koko ajan hyvältä ja suukin oli huomattavasti rauhallismpi kuin viime päivinä.

Sunnuntaina jouduttiin mielestäni vähän turhan suureen ryhmään. En ihan kokenut saavani tarpeeksi opeusta viiden ratsukon joukossa. Rilla oli muutenkin väsnyt edellisestä päivästä ja olikin jo aivan märkä alkuverkan jälkeen joten jouduttiin ottamaan muutama kävelypaussi tunnin aikana. Päivän teeana oli tahti ja sen säilyttäminen. Lopuksi vielä harjoiteltiin vähän västöjä käynnissä ja ravissa mitkä meni yllättävän hyvin. Sunnuntailtakin ihan ok fiilis. Annalta saatiin kommentiksi että Rilla on hyvällä tasolla ikäisekseen ja nyt harjoittelemaan vaan lisää kuntoa ja voimaa. Taisin huomata vasta tunnin jälkeen että ponihan ei ole rouskuttanut kuolainta ollenkaan. JESS!

Kotimatka meni mukavasti ja Ruusa oli ainakin illalla iloien kun vein Rillan takaisin laitumelle. Tänään ehdään vain palauttava maasto. Lauantaina olisi taas pitkästä aikaa kisat tiedosa kun meidät hyväksyttiin mukaan ratsastamaan seuramme joukkueeseen. Joukkuemestaruudet järjestetään tänä vuonna Kokkolassa niin on kerrankin ihanan lyhyt matka kisoihin. Tämä vikko menee ainakin ratsastajan osalta he B:3.n opetteluun ettei rata vaan unohdu.

Ongelman ratkaisua

Eipä ole ollut juurikaan uutta kerrottavaa minkä takia tekstiä ei ole tullut.

Nyt ollaan viime päivät vaihdeltu kuolaimia normaali nivelen, kolmipalan ja suoran kuolaimen välillä. Mitään suurempaa eroa en ole kuolaimien välillä huomannut vaan poni on ollut yhtä tyytymätön kaikkiin. Vähän on jo meinannut mennä usko tähän hommaan. Aina kun sitä pääsee hevosen kanssa hyvälle tasolle ja tekeminen on kivaa niin sitten ilmenee jotain ongelmaa. Olihan tämä aivan liian hyvää ollakseen otta :)

Pyysin sitten vihdoin Jaana käymään selässä jos ongelma tosiaan olisi vain minussa. Rilla vaikutti ihan tyytyväiseltä sitten kun joutui tosissaan töihin eikä ehtinyt miettiä muuta. Käväisin selässä vielä Jaanan jälkeen ja Rilla ei tainnut kertaakaan avata suutan sinä aikana. Päätimme myös nostaa kuolainta yhden reiän verran ylös koska se näytti vähän löysältä, joten tänään odotan jo innolla että pääsen taas selkää katsomaan oliko eilinen vaan poikkeus vai olisiko ongemaan löytynyt ratkaisu.

Huomenna olisi sitten tarkoitus pakata Rilla taas pitkästä aikaa traikkuun ja suuntana olisi tällä kertaa Myrkky ja suomenhevosten valmennusviikonloppu Anna Kärkkäisen opissa. Ihan innolla jo odotan ja toivotaan että saadaan hyviä vinkkejä tulevaisuuteen.

Back in business

Perjantaina saatiin vihdoin myös oma ell. katsomaan ja tarkistamaan Rillan suu kun muutosta parempaan ei tuntunut tapahtuvan. En ihan luottanut, että tämä vieraileva lääkäri oli saanut suun ihan kuntoon ja senkin takia  ratsastelin vielä vähän varovaisesti.

Suusta ei löytynyt enää piikkejä ja työn jälki oli kuulmma ihan hyvää, joten siinä ei ollut ongelmaa. Poski oli myös parantunut, joten senkään ei olisi pitänyt haitata enää. Päällisin puolin ei löytynyt mitään ongelmaa, mutta kun hampaita ruvettiin tarkemmin katsomaan, huomattiin, että vasemman ja oikeanpuolen alahampaat ovat vähän epäsymmetriset. Vasemman puolen hampaat ovat kasvaneet hieman korkeammalle kuin oikeanpuolen ja luulavasti tästä syystä kuolain ottaa useammin vasemman puolen ensimmäiseen hampaaseen. Voi olla että hammas on vähän kipeytynyt ja sitä Rilla protestoi. Jatkossa raspauksen yhteydessä pitäisi katsoa, että hammas pyöristetään kunnolla, ettei kuolain häiritse liikaa. Eläinlääkäri antoi ohjeeksi ruveta ihan säännölisesti ratsastamaan erilaisilla kuolaimilla. Hyvä olisi vaihdella suoran ja nivelettyjen kuolaimien välillä, jotta paine tulee aina vähän eri kohtiin. Pitää varmaan lähteä kuolainostoksille. Ell. oli myös vähän sitä mieltä, että protestointi saattaa myös olla päähänpisto jonka avulla nuori hevonen on huomannut pääsevänsä pälkähästä.

Nyt kun kipu ja piikit on suljettu laskuista pois voin vain todeta, että Rilla on kyllä osannut hyvin käytää hyväksen sen, että en ole uskaltanut pyytää siltä kamalasti. Seon sitten nopea oppimaan uusia asioita näköjään niin hyviä kuin pahoja. Sunnuntaina ratsastin suoralla kumikuolaimella jonka sain lainaan ja sillä poni tuntui toimivan ihan hyvin. Suu oli rauhassa lähes koko ratsastuksen ajan. Vähän meinasi kyllä kiukuttaa kun pyysin pokeenväistöjä ja ei olisi oikein jaksanut laittaa niitä jalkoja mahan alle. Vähän kun taas huomauti, että pohkeita pitää kuunnella niin sieltähän tuli ihan hienoa työskentelyä. Rilla on tainnut päästä vähän turhan pitkän aikaa vähän liian helpolla ja paluu työntekoon vähän kiukutti. Suustaan vaikutti kuitenkin ihan tyytyväiseltä vaikka muuten piti välillä vähän osoittaa mieltään.Treeniä jatketaan nyt ihan normaalisti ja toivottavasti päästään taas starttaamaan tämän kuun lopulla. Huomenna taidan kokeilla kolmipalaa suuhun ja katsotaan kuinka poni siihen reagoi. Tuo suora kumikuolain kun ei ole kouluradoilla sallitu niin pitää löytää kuolain jolla se toimisi nyt yhtä hyvin jos normaali nivelestä pidetään vähän taukoa.

Vuosi yhteiseloa

Tuntuu, että vuosi on vierähtänyt todella nopeasti, mutta kun katsoo vuotta taaksepäin olemme yhdessä Rillan kanssa ehtineet kokea ja oppia monia asioita.

Vuosi sitten Rilla muutti minun hoiviini. Poni osasi perusasiat mutta ei paljonkaan muuta. Muistan vielä kuinka vaikeita erityisesti oikean laukan nosto oli. Rilla ei myöskään halunnut taipua oikealle mikä tuotti aluksi suurta päänvaivaa. Lopulta kun sain ratsastettua Rillan hyvin myös vasemmalle ohjalle ongelmat korjaantuivat. Rilla myös oppi todella nopeasti laukannostot monien ja monien toistojen jälkeen. Nykyisin tuntuu, että laukanostot ovat sille todella helppoja ja mieluinen tehtävä.

Viime kesä meni mukavasti tutustuessa toisiin ja Rilla sai laiduntaa Öjassa. Syksyllä oli kuitenkin muutto edessä Vaasaan ja kävimme vähän katselemassa maailmaa. Vaasassa ollessa joitakin asioita kuitenkin loksahti paikoilleen. Laukassa pystyi jo vähän työskentelemään ja meidän kahden välinen suhde parani huomattavasti ja opimme tuntemaan toisiamme huomattavasti paremmin  kun tallissa tallityöt tehtiin itse. Vietin kuukauden aikana todella paljon aikaa tallilla ja sinä aikana Rillaan ei paljo muut ihmiset koskeneetkaan. Vaasan vierailu jäi kuitenkin odotettua lyhyemmäksi kun sain hyvän työtarjouksen Pietarsaaresta ja taas pakattiin kamat kasaan ja Rilla sai körötella takaisin Öjaan Ruusan ja Missin kaveriksi.

Ratsastelu ja kehittyminen jatkui siis Öjassa. Rillassa on alusta asti ollut paljon vauhtia. Se on tarmokas pieni suomiputte joka voisi painella menemään vaikka kuinka kauan. Vauhdin ja siirtymien kanssa painiskeltiin ainakin ensimmäinen puoli vuotta ja varsinkin syksyllä ja alkutalvella kun liikunta oli epäsäännöllistä. Epäsäännöllisyyttä liikuntaan toi mukanaan myös hiekkaähky. Ihan jouduttiin tekemisiin päivystävän eläinlääkärin kanssa kun Rilla meni yhtenä iltana niin huonoon kuntoon. Särkylääkkeiden, psylliumin ja hyvän nesteytyksen avulla saatiin poni kuitenkin taas normaaliin kuntoon. Varovasti aloitettiin taas liikunnan lisääminen, mutta sairasloman jälkeen tuntui, että olimme ratsastuksellisesti ottanut todella paljon takapakkia. Syksyllä tapasimme myös ensimmäisen kerran Karitan jonka valmennuksiin tykästyin todella paljon. Ensimmäinen Karitan valmennus ei todellakaan ollut meidän parhaimmistoa ja Rilla näytti kaikki mahdolliset temppunsa. Jotenkin saimme kuitenkin taas palaset kasaan talven aikana ja Rilla kehittyi huimasti. Aloitimme toden teolla harjoittelemaan vastalaukkoja, laukka-käynti-laukka siirtymia ja väistöjä. Alkuvuodesta 2013 kävimme myös ensimmäisissä rataharjoituksissa, joissa Rilla pääsi loistamaan. Hyvillä mielen lähdin kohti tulevaa kisakautta.

Keväällä startattiin ensimmäiset aluekisat hienoilla prosenteilla. Rilla tekee vaikutuksen ihmisiin sen hienolla ja tarmokkaalla ravilla josta se on saanut paljon kehuja. Kevään ja alkukesän aikana olemme ehtineet startata muutaman kilpailun ja viimeisimmistä kisoista tuli hienosti myös ensimmäinen sijoitus ja sininen ruusuke kotiin viemiseksi. Kesäkuuon Rillalla mennyt vähän kesäloman merkeissä ja valitettavasti suun parantelemisessa. Suu katsotaan vielä perjantaina uudestaan jonka jälkeen toivottavasti päästään takaisin kunnon treeniin. Kesäkuun aikana ollaan taas otettu askeleita taaksepäin, mutta uskon kuitenkin, että tästä noustaan taas entistä parempina.

Toivottavasti edessä on vielä paljon hyviä yhteisiä hetkiä :)