Viikko ehtikin vierähtää taas nopeasti. Tuntuu, että Rillalla on aivan tullut tavaksi olla hieman inhottava ratsastaa alkuviikosta. Aina joudutaan vänkäämään ja tuntuu ettei mistään tule mitään. Rupesin tätä pohtimaan ja tulin siihen tulokseen, että Jennin tunnit viikonloppuna ovat olleet aika raskaita ja haastavia. Olemme joutuneet molemmat Rillan kanssa tottumaan uudenlaiseen työskentelyyn ja Rillan on varmaankin löytänt itsestään uusia lihaksia. Alkuviikkojen vänkääminen saattaa hyvinkin johtua lihasväsymyksestä. Nyt pitäisi vaan suunnitella viikot paremmin, jotta Rilla saa tarvittavan levon ja pystytään kuitenkin treenaamaan kunnolla.
Lauantaina oli taas jo totuttuun tapaan Jennin tunti. Sainkin taas todeta kuinka vähän sitä osaakaan ja kuinka yksipuolisesti sitä on vuosien varrella ratsastanut. Ensimmäiseksi ruvettiin tekemään pohjustavaa työskentelyä takaosankäännöksille. Isommalla voltilla käänettään vain hevosta suvulle ja rungon pitää pysyä suorana asetusta lukuunottamatta. En edes muista milloin viimeksi olen takaosankäännöksiä tehnyt ja oma koordinaatio oli taas aivan hukassa. Käännökset vasemmalle meni huomattavasti paremmin ha sain tähän suuntaan kroppani toimimaan nopeammin. Oikealle oli taas täyttä tuskaa. Oma vasen pohkeeni on aivan liian passiivinen ja yritin taivuttaa aivan liikaa oikean pohkeen ymäri jolloin Rilla oli aivan banaanina ja käännökset eivät onnistunut oikealla tavala. Pienen tuskailun jälkeen saimme kuitenkin muutamia hyviä askelia. Harjoitukset jatkuvat näiden suhteen omalla ajalla. Ravissa tehtiin perus pohkeenväistöjä pituushalkaisijalta uralle ja Rillahan väisti taas niin hienosti! Jennikin kehui kuinka hyvin se on vähän ajan sisään sisäistänyt väisöjen idean. Laukassa työstettiin pikkasen vastalaukkoja kaarevalla uralla. Loivakaari pitkällesivulle, kaaren keskelle voltti myötälaukassa ja väistö ajatuksella kaarelta ulos. Rilla joutui oikein kunnolla tasapainottelemaan vastalaukassa mikä teki sille todella hyvää. Pätkät pidettiin myös suht lyhyinä jotta laukka pysyy kasassa ja saadaan ne muutamat hyvät askeleet monien huonojen sijasta. Kyllä tuntui taas hyvältä valmennuksen jälkeen.
Sunnuntaina pidettiin sitten palauttava päivä ja käytiin hienossa talvisäässä tekemässä mukava maastolenkki muutaman tallilaisen kanssa. Kyllä nämä meidän maastot onkin hineot ja kivat ja mikä parasta pääsee menemään lenkin ympäri eikä tarvitse kääntyä takaisin. Tehtiin perinteinen lenkki hiekkakuoppien ympäri suurimmaksi osaksi käynnissä. Muutama ravipätkä saatiin mahtumaan mukaan pohjan sen salliessa. Rilla niin hienosti johdatti joukkoja koko matkan eikä pelännyt mitään. Super maastoponi! Maanantaina sitten palailtiin vähän lauantain oppeihin ja haroiteltiin itsenäisesti takaosan käännöksiä ja raviväistöjä. Tuntui että käännökset menivät paremmin kuin lauantaina mutta tenköhän niitä kuitenkaan ihan oikeaoppisesti kun oikeallekkin tuntui muka niin helpolta. Vaikea arvioida kun ei itse ihan saanut sitä tunnetta miltä sen pitäisi tuntua kun se on täysin oikein. Maanantaina Rilla kuitenkin työskenteli todella hyvin ilman mitään vekoiluja. Ehkä pitkä maastokävely verrytti lihakset tunin jälkeen ja maanantaina tuntui mukavalta työskennellä. Eilen poni saikin viettää sitten kokonaan vapaapäivää ja treeni jatkuu taas tänään.