keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Ilman satulaa

Maanantaina hypättiin pitkästä aikaa joten eilen oli hyvä päivä ottaa vähän rennompi päivä ja mennä ilman satulaa. Vaikka ratsastelen ilman satulaa niin teemme yleensä ihan tehokkaasti harjoituksi vaikkei meno ole ehkä yhtä raskasta kuin satulan kanssa. Kian blogista innostuneena ajattelin että otetaanpas mekin kunnon peruutusharjoitteut. Itse en pahemmin peruutuksia käytäkkään joten tämä oli hyvää vaihtelua.


Alotettiin siis käynti-pysähdy-peruutus-käynti. Aluksi Rilla oli vahvasti ohjalla eikä pidätteet mennyt läpi. Toistojen jälkeen Rilla keveni hyvin ja rupesi kuuntelemaan enemmän ja enemmän. Kun kaikki onnistu käynnistä molempiin suuntiin niin siirryttiin raviin. Ensimmäiset pysähdykset ravista venyi ja jouduin ottamaan vähän vahvemmilla avuilla takaisin mutta samalla tavalla kuin käynnissä, muutaman toiston jälkeen sain pysähdykset pelkällä istunnalla ja peruutukset kevyellä kädellä. Vaadin Rillalta myös nopeaa regointia kaikkiin apuhin joten tehtävät tulivat hyvin nopeasti peräkkäin. Ravissa jo huomasi kuinka paino lähti siirtymään koko ajan enemmän ja enemmän edestä taakse ja Rilla keveni suusta ihan valtavasti ja pystyin ratsastamaan ihan uskomattoman kevyellä tuntumalla. Viimeiseksi otettiin laukka-seis-peruutus-laukka. Tässä huomasi suuren eron vasemman ja oikean kierroksen välillä. Vasen oli huomattavasti helpompi. Molemmissa suunnissa pysähdykset tuli hyvin mutta oikea laukka nousi heikommin peruutuksen jälkeen. Rilla tuntui laukassa ihan mielettömän hienolta! Se kantoi itsensä ja oli avuilla koko ajan ja malttoi odottaa eikä kaahotellut mihinkään.


Koska laukka tuntui niin hyvältä niin päätin kokeilla koota laukkaa piruettilaukka ajatuksena. Siinä se poni kokosi itseään ja pääsin hienosti kääntämään sitä pienemmälle voltille ja tämä onnistui hyvin molempiin suuntiin. Kyllä meinasi hymy olla herkässä ja Rilla sai isot taputukset lopuksi. Pitäisiköhän sitä lopettaa kokonaan satulalla ratsastus. Se on ainakin varma että peruutukset tulee vahvemmin mukaan myös meidän ratsastukseen.

perjantai 21. marraskuuta 2014

Positiivinen fiilis

Tuntuu että viime aikoina ollaan saatu ratsastaessa aivan liian vähän niitä hyviä fiiliksiä. Osaksi syynä on omat liika yrittäminen ja se ettei osaa olla tyytyväinen niihin pieniin asioihin. Ei olla aikataulusyistä päästy nyt pariin viikkoon Jennin tunnille ja olenkin keskittynyt nyt paljon ihan Perus juttuihin. Välillä tuntuu että ihan perusasiat jäävät aivan liian vähälle huomiolle. Meillä on vime aikoina ollut ongelmia siirtymien ja asetusten kanssa. Siirtymät on vähän sinne päin ja reaktiot tulee vähän jälkijunassa. Rillahan vetää myös tunnetusti herneitä välillä nenään niin pienestä asiasta kun suoralla uralla asetuksen vaihtamisesta puolelta toiselle.


Nyt viimeiset kaksi päivää olen siis vaihdellut paljon asetuksia suorilla ja kaarevillä urilla. Eilen saatiin muistaakseni jokainen asetuksen vaihto ilman mitään kiukutteluita. En tiedä vaikuttiko uusi kuolainkokeilu tähän vai oliko ratsastajalla vaan nyt kerrankin jalka mukana ja pehmeät kädet. Olen yrittänyt nyt tosissaan kiinnittää huomiota omaan käteen ettei se jää vetämään turhaan ja pidätteet tulee tehdä enemmän istunnalla. Asetusten jälkeen kun tuntui hyvältä ja sain pyöritellä neitiä mihin suuntaan halusin niin kokeiltiin taas pitkästä aikaa vähän sulkuja. Sulku vasemmalle on vaikeampi kuin oikealle. En saa itseäni käännettyä oikein oikeaan asentoon vasemmalle mentäessä. Alussa tulee hyvä ristiaskel mutta taivutus ja väistö vähän hiipuu loppua kohden. Oikealle sulku oli todella hyvä ja tasainen.


Sitten siiryttiin ravi-käynti-ravi siirtymiin. Rilla kävelee hyvin rennolla pitkällä askelella alku- ja loppukäynnit mutta käynti työskentelyn lomassa on vaikeaa ja menee helposti passimaiseksi ja jännittyy vähän. Mutta mitä tapahtui eilen? Käynti oli rentoa ja puhdasta heti muutaman toiston jälkeen. Hienoa! Siirtyminen käynnistä raviin saisi olla kuitenkin vähän napakampi. Vaikka Rilla on hyvin reipas ja pyrkii itse eteen ei se automaattisesti tarkoita sitä että se on pohkeen edessä. Näissä siirtymissä Rilla reagoi hyvin hitaasti pohkeeseen ja kun napauttaa vähän terävämmin niin sitten räiskäistää eteen. Yritetään siis edelleen löytää kultainen keskitie.


Lopuksi tehtiin laukassa vielä vähän vastalaukka jumppaa ja taivuttelin ponia ihan reippaasti sisälle myös vastalaukassa. Vastalaukkakin pysyi hyvin kasassa kun kuski muisti vaan pitää paketin koossa omalla istunnalla. Rilla sai kyllä eilen ihan rutkasti taputuksia ja sen huomasi kyllä ponin olemuksesta. Yritetään siis jatkossakin muistaa pitää positiivista fiilistä yllä eikä lähetä liikaa hampaita kiristäen tavoittelemaan täydellisyyttä.

maanantai 10. marraskuuta 2014

Paniikin sekaisia tunteita

Lauantaina kävin tekemässä aamutallin ja päätin käydä maastossa heti aamusta kun sain tallin valmiiksi. Yritettiin tehdä Rillan kanssa leppoisa maasto kivassa pakkas säässä. Tarkoituksena oli tehdä normaali lenkki kuoppien ympäri mutta raskas lumi oli painanut pienemmät puut ristiin tien yli joten kolmen eri umpikujan jälkeen jouduimme toteamaan että pakko kääntyä samaa reittiä takaisin jos halusi kotiin.