Talvihuoltoa

Me ollaan elossa edelleen vaikka motivaatiota kirjoittamiseen ei ole ollut. Tuntuu ettei ole mitään kerrottavaa. Eikös se näin ole että hyvin menee jos ei mitään kuulu.


Rilla on ollut ihan super hieno treenissä koko tämän alkutalven. Voimaa on tullut lisää ja ollaan saatu ihan uudenlaisia vaihteita sekä raviin että laukkaan. Rillaltahan tosiaa löytyy nykyisin oikein hieno kootturavi. Laukan kanssa ollaan tehty todella paljon töitä ja laukkakin on parantunut huimasti. Rillan kuno taitaa nyt olla ihan kohillaan kun tuntuu että mitä vain voi pyytää ja neiti tekee sen täysin mutisematta. Treeneissä ollaan vähän kokeiltu meidän rajoja ja kuinka hienoa on nähdä että me selvitään oikeastaan iha mainiosti kakista tehtävistä mitä Jenni keksii meille. Nyt ei varmaan saisi hehkuttaa liikaa tai mulla on tänään tallille mentäessä kolmijalkainen hevonen tai sitten se on ähkyn kourissa. Se on jännä kuinka sitä pelkääkään sanoa, että hyvin menee.


Joulun aikaan Rillaa on vähän talvihuollettu. Ennen joulua poni hierottiin ja rokotettiin joten joulun yli pidettiin vähän lomaa. Energiaa tuntui kertyvän lomapäivien aikana ja hoitotätikin sai vähän kyytiä kun ajatteli käydä rennolla ilmansatulaa kävelyllä lomapäivien jälkeen. Rilla harvoin riekkuu ratsastaessa mutta tällä kertaa vinkulelu piippaili ja loikki  tasajalkahyppyjä sinne tänne. Eilen otettiin vielä uusintahieronta ja loppu viikosta palaillaan taas ihan normaaliin arkeen ja aloitetaan taas yksi entistä parempi vuosi.

Muista lepopäivät

Rilla on muutaman viimeisen viikon aikana tuntunut todella yvältä ratsastaa. Ollaan päästy taas säännöllisemmin osallistumaan tunneille, mikä on lisännyt motivaatiota itsekseen ratsasteluunkin. Tunneilta saa joka viikko vinkkejä mitä harjoitella seuraavam viikon. Tutuu että Rilla on mennyt isoin harppauksin eteenpäin ihan vaan syksyn aikana ja varsinkin raviin ollaan löydetty ihan uusi flow.


Alkuviikosta kuitenkin havahduin siihen että nyt olisi ehkä aika ottaa vähän rauhallisemmin ja saada sitä vaihtelua enemmän mukaan viikko-ohjelmaan. Hyppelyt on jäänyt vähän vähille kun maneesin esteajat on aina iltamyöhällä. Maastoon ei oikein viikolla ehdi kun tulee niin aikaisin pimeää, joten maastoilu on jäänyt viikonlopuille jos silloinkaan on ehtinyt. Rilla on hevonen joka tekee töitä oikein mielellään mutta tarvitsee vaihtelua ja muutakin kuin maneesissa pyörimistä. Tällä viikolla itsellä on ollut vähän kiireistä joten Rillan on saanut oikein hyvän ja ansaitun huilipaussin. Vime sunnuntaina tehtiin hyvä puomityöskentely pienten hyppyjen kanssa. Eilen käytiin ihan vain taluttaen kävelemässä kuntopolulla reilu puolituntia ja viikonloppuna olisi tarkoitus lähteä kunnon pitkälle maastolenkille. Tällä viikolla tunti jää kiireiden takia väliin joten palataan totiseen työntekoon taas ensi viikolla. Vaikka työnteko tuntuu nyt todella hyvältä niin yritän muistaa pitää näitä lepopäiviä että meidän molempien motivaatio pysyy korkealla koko talven yli.

Ravi on super mutta missä laukka?

Jotenkin on todella ihanaa kun kisakausi on ohi ja sadaan aloittaa talvitreeni. Viime talvi kun meni mönkään treenien suhteen nin odotan tätä talvea jotenkin aivan uudella innolla. Kesän treenit on painottunut lähinnä ratojen tekniseen harjoitteluun ja talven aikana on aikaa tehdä suurempia muutoksia. Talven aikana tullaan tekemään paljon voimaharjoitteua jotta saataisiin vähän enemmän vaihteita askellajeihin.

Rillalla on aina ollut vahva ravi mutta siihenkin tarvittaisiin enemmän ryhtiä ja maltillisuutta menettämättä voimaa. Ravi onkin viime aikoina tuntunut todella hyvältä mutta sen sijaan laukasta on tullut meille lähes ongelma (ongelma on siis lähinnä kuskin korvien välissä). En ymmärrä miten saan käden kovetettua aina laukassa niin etten meinaa saada ponia taipumaan mihinkään. Heti kun rentoutan käden ja pyydän pehmeämmin niin Rilla tekee pyydetyt tehtävät paljon enemmän mielellään. Viime viikon tunnilla pyrittiin kokoamaan laukkaa voltilla ajatuksena piruettilaukka. Kyllähän sielä muutama hyvä askel saatiin kun vähän aikaa yritettiin. Ongelma oli se että itse olisin halunnut jäädä kannattelemaan ponia edestä enkä osannut pitää jalkaa kiinni. Rillan tasapaino ja voima ei koskaan kehity jos olen koko ajan sitä kannattelemassa ja auttamassa mutta se ohjasta hellittäminen tuntuu niin epäluontevalta. Laukan kehittäminen tulee olemaan tässä parin kuukauden ajan meidän ykkösjuttu. Tähän hyvänä treenilisänä on ne esteet myös jotka on aivan jäänyt jonnekkin unholaan.

Viime viikolla Rilla pääsi myös vihdoin eroon pitkästä talviturkistaan. Aluksi ajattelin että mentäisiin koko talvi karvojen kanssa mutta poni ei näyttänyt kovin tyytyväiseltä likomärkänä puolentunnin kevyen liikutuksen jälkeen joten otin klipperin kauniiseen käteeni ja ajelin karvat pois. Kyllä nyt on hyvä treenata tällaisen sporttiponin kanssa :)

Paljon on tapahtunut

Viimeisestä kirjoituskerrasta on vierähtänyt aikaa aivan liian kauan. Mitä kauemmin edellisestä kirjoutuksesta on sitä vaikeampi on saada itsestä irti ja saada kirjoitettua kuulumiset ajantasalle. Onhan täällä ehtinyt tapahtua vähän sitä sun tätä viimeisen kuukauden aikana. Energiaa on tallin lisäksi vienyt sekä asunnon remontointi että meidän koiravanhuksen sairastuminen ja lopulta lopetuspäätöksen teko.


Rillan kanssa ollaan Vaasan kisojen jälkeen käyty vielä kahdet kisat joista ei kummastakaan sen suurempaa kerrottavaa ole. Kumpikaan kisoista ei mennyt kovin kummoisesti mutta ollaanphan saatu taas muutama rata ja eteenkin muutama A lisää alle. Meidän osalta 2-tason kilpailut ovat tältä kaudelta pulkassa. Lapuan kisat olivat 11.10. ja sen jälkeen Rillan vatsa meni taas sekaisin ja poni oli vähän haluton liikkumaan. Onneksi kipuilua ei näyttänyt muuten ja on syönyt ruokansa kaikesta huolimatta todella hyvin. Vähän ollaan otettu nyt rauhallisemmin ja pohdin jo jos lähdetään klinikalle tähystämään ettei vaan vatsassa ole jotain hullusti. Päätin kuitenkin kokeilla syöttää Rillalle kuivaheinää meidän säilön sijasta ja kappas mikä ero ihan kahdessa päivässä tapahtui. Ripulointi loppui kuin seinään ja neiti on ollut huomattavasti paremmalla tuulella. Ei vaan taida tuo säilö sopia meidän herkkikselle.


Otimme tuossa pari viikkoa sitten heinäanalyysin meidän säilöstä ja tulokset oli aika odotetut. Viime kesän heinä on korjattu todella myöhään sateisen kesän takia ja siitä johtuen heinä on kortista ja huonosti sulavaa. Kortisessa heinässä on myös lehtevää heinää enemmän sokereita joten tuo korkea sokeripitoisuus saattaa myös olla se Rillan heikko kohta. Toivotaan nyt että tuolla vähän köyhemmällä ja lehtevämmällä kuivaheinällä saataisiin pidettyä neidin vatsa kunnossa tämän syksyn. Rilla on myös viime aikoina ollut todella jäykkä vasemmalle joten päätin uusia reilu vuosi sitten tehdyn kirohoidon. Tainio kävi meillä eilen ja kyllähän sieltä kaulasta ja ristiselästä lukkoja löytyi ja kaikki olikin oikeastaan vasemmalla puolella. Eli kyllä sitä ilmeisesti ainakin jotenkin hevosensa tuntee ettei kaikki ole hyvin. En sitten tiedä mistä lukot johtuvat vai onko ongelma satulan päällä olevassa vinoudessa mikä vinouttaa myös hevosta noin pahasti. Nyt aluksi otetaan muutama käyntipäivä ja sitte ruvetaan taas liikkumaan normalisti ja katsotaan n. 6 viikon päähän uusinta hoito.


Rilla on nyt saanut sen kevyemmän kauden kisojen jälkeen joten tästä on sitten mukava lähteä kohti talven treenejä ja kehittymään taas kohti ensi kevättä.

Aluemestaruudet 2015

Vaasassa oli todella hyvät puitteet kilpailuille

Vähän on joutunut miettimään ja sulattelemaan mitä viikoloppuna tapahtui. Vaasassa oli todella hienosti järjestetyt kilpailut joihin oli ilo osallistua. Alueellamme on liuta hienoja suokkeja joten mitalitoiveita en ollut näistä mestaruuksista elätellyt. Omana tavoitteena olisi tehdä hyvä tasainen rata yli 60% prosentin tuloksella. Rilla oli tuntunut hyvältä useamman päivän ennen kilpailuja joten en jännittänyt starttia juuri ollenkaan.

Verryttelyssä päätin olla vähän sivummalla kovemmalla pohjalla jossa kuitenkin saimme tehdä rauhassa lämmittelyä ilman että Rillan tarvitsi keskittyä niin paljon muihin hevosiin. Lämmittelyn aikana huomasin ettei mulla ollut hajuakaan mitä tein. Vähän tehtii siirtymiä ja vaihtelin suuntaa. Ai niin pitikö niitä vaistöja ja vastalaukkojakin ottaa kun ne kerta rataankin kuuluu. En muista milloin viimeksi olisi lämmitellyt luokkaa varten noin päämärättömästi enkä saanut oikein ajatuksia kasaan.

Rilla tuntui kuitenkin hyvältä eikä jännittänyt suuremmin kun kiersimme rataa. Sisääntulo oli ihan ok. Pientä kiemurtelua ennen tervehdystä. Ensimmäinen keskiravi lähti hyvin ja Rilla tuli hienosti siitä myös takaisin mutta kulmassa ennen väistöä Rilla meni edestä aivan tyhjäksi mitä se ei koskaan tee. Tuota ihmettelin ja yritin ratsastaa väistön joka jäi vähän mitäänsanomattomaksi. Eritin vähän kurkkia oliko poni heittänyt kielen kuolaimen yli vai mistä johtui tuo aivan liian kevyt tunne ohjalle. Rilla ei ainakaan heittänyt kieltä ulos joten päätin jatkaa. Seuraavakin keskiravi oli hyvä mutta sitä seurannut väistö vielä edellistäkin huonompi. En vaan yksinkertaisesti uskaltanut ratsastaa tyhjältä tuntuvaa hevosta. Laukassa tuo ratsastamattomuus näkyi hyvin. Laukka oli vähän ponnetonta ja tahditonta. Toisessa laukkaympyrässä tuli selkeä tahtirikko kun Rilla kyttäsi jotain radan ulkopuolella. Käynti oli ihan ok, joskin se olisi saanut olla vieläkin matkaavoittavampaa. Sisäänratsastus ja tervehdys oli vaan roiskittu sinne päin.

Olin radan jälkeen niin pettynyt huonoon ratsastukseeni. Kieli oli kyllä radan jälkeen oikealla puolella joten en ymmärrä mistä tuo tyhjäksi heittäytyminen johtui koska neiti ei ole koskaan aikaisemmin tuollaista tehnyt. Radalla vaan yllätyin tästä niin paljon ette osannut lähteä tilannetta korjaamaan ja siksi rata meni vähän matkusteluksi. Tulos lopulta 58,96% ja sijoitus oli 10/16. Tuloksissa hauskaa oli se että Rilla ja Rillan sisko olivat täysin samoilla pisteillä jaetulla 10. sijalla.

Tästä radasta suivaantunena päätin lopulta ilmoittaa meidät myös ensi sunnuntaiksi Vetelin kisoihin jotka olin jo ajatellut jättää väliin. En kuitenkaan halua päättää meidä kisakautta tällaiseen rataan. Toivotaan että kuski pystyy nostamaan ratsastuksen omalle tasolle seuraavilla radoilla.

Viimeinen silaus ennen aluemestaruuksia

Kyllähän Rillaltakin löytyy kaulaa
Kuva kaapattu videolta joten pyydän anteeks huonoa laatua

Eilen käytin tekemässä viimeistelytreeni kisoja varten. Jenni oli tulossa tallillemme vasta perjantaina ja olen todennut ettei Rillalle sovi kova treeni päivää ennen kisoja joten sovimme että käyn Rillan kanssa Jennin luona torstaina. Jatkettiin samalla teemalla kuin viime viikolla eli käytiin vain ohjelman osia läpi ja lopulta ratsastettiin rata kokonaisuudessaan läpi. Jennillä on käytössä aivan mahtava täysipitkä kenttä kuitupohjalla. Rillan liikkuminen oli heti alusta ihan erilaista kuin kotona, koska pohja antaa mukavasti joustoa liikkeisiin. Nyt Rillan raviin löytyi rauhallinen tahti aivan kuin itsestään ja poni kantoi itseään todella hienosti.

   Edelleenkin ohjelman kompastuskivet meille on ravivästö vasemmalle ja laukanvaihto käynnin kautta. vasemmassa västössä päästän vasemman lavan karkuun jo heti linjalle tultaessa jolloin takaosa ei lähde väistöön mukaan enkä saa korjattua tilannetta kuin vasta linjan lopulla. Keskihalkaisialle tultaessa on siis muistettava pitää vasen lapa kurissa vasemman ohjan avulla eikä päästää Rillaa kaatumaan linjan alussa. Västö oikealle on huomattavasti helpompi ja siinä pitää vain ajatella isoja askelia sivulle etten jää pitämään liika taakse. lLaukanvaihto käynnin kautta ei sinäänsä ole mikään vaikea tehtävä jos muistaisin ja viitsisin valmistella siirtymän paremmin. Nyt siirtymä on tullut roiskittua vähän sinne päin. Laukka pitää todella muistaa koota ennen siirtymää jotta Rillalla olisi edes mahdollisuus saada takajalat mukaan siistymisessä.

Pienillä korjauksilla saataisiin radasta niin paljon enemmän irti. Lauantaina pitää nyt vaan muistaa ratsastaa ihan tosissaan ja ottaa kaikki mahdolliset pisteet kotiin joka kohdasta. Eilisen perusteella lähden kisoihin kuitenkin oikein hyvillä mielin. Tänään pidetään vain leppoinen taivuttelupäivä pitkillä alku ja loppukäyneillä ja pidetään tamma tyytyväisenä huomista varten.

Kiero kuin korkkiruuvi

Tälläkin kertaa ongelma on satulan päällä eikä alla. Viime Jennin tunnilla huomattiin taas kuinka vino minä olen ja kuinka se vaikuttaa myös Rillaan. Vinous pysyy suhteellisen hyvin piilossa kaarevilla urilla, mutta suorat linjat paljastavat totuuden. Viime tunnilla harjoiteltiin He A:2 ohjelmaan kuuluvia liikkeitä. Vinous näkyi kakista selvimmin laukkalisäyksessä pitkällä sivulla. Itse en edes vinoutta huomaa ja siksi sitä on vaikea lähteä yksin korjaamaan.


Oma ongelmani on oikea hartija joka pyrkii eteenpäin ja siksi koko hartijalinja on kääntyneenä vasemmalle ja vasen kylki on kasassa. Olen siis itse menossa kokoajan vasemmalle ja varsinkin oikeassa laukassa työnnän Rillan takaosaa oikealle. Suoristamista auttaisi suunnattomsasti jos meillä olisi jossain pitkän linjan päässä peilit joita kohti ratsastaa. Valitettavasti meillä ei löydy ainakaan toistaiseksi peilejä lyhyillä sivuilla joten joudun nyt vain harjoittelemaan miltä suora hevonen tuntuu. Viime perjantaina saatiin kotiläksyksi tehdä paljon avoja oikeassa laukassa että saisin Rillan etuosan paremmin takaosan eteen. Omaan istuntaan pitää kiinnittää todella paljon huomiota. Silloin kun tuntuu liian hyvältä niin luultavasti olen ihan kierossa. Lihasmuisti on kyllä kummallinen asia ja siitä on vaikea opettaa itsensä pois.


Tänään olisi tarkoitus poistua mukavuusalueelta ja ratsastella paljon ilman seinän vaikutusta. Reippaasti uran sisäpuolelle ja tekemään avoja pitkillä linjoilla. Katsotaan kuinka jumissa sitä itse on huomenna kun on vääntänyt itseään omaa kroppaa vastaan kokonaisen ratsastuskerran ajan.

Kisakuumeilua ja viikko-ohjelma

Täällä ihan tuskissani seurailen Ypäjän kuninkaallisten tuloksia. Olisi ollut niin hienoa lähteä noihin kisoihin mukaan. Väilillä harmittaa niin asua täällä pohjanmaalla kun välimatkat on niin pitkiä etelän kisoihin. Ehkä ensi vuonna otan itseäni kunnolla niskasta kiinni ja lähdemme matkaan eikä jätetä menemistä ajatuksen tasolle.


Meillä on viime viikot mennyt mukavasti ja ollaan saatu taas kiinni hyvästä viikkorytmistä. Rilla on ollut motivoitunut tekemään töitä kun on päässyt liikkumaan monipuolisesti. Joka viikko yritän saada mukaan vapaapäivän, maastoilun, esteitä tai puomeja ja usein kerran viikossa myös juoksutan. Meidän tämän viikon ohjelma on näyttänyt tältä:


Maanantai: Vapaa
Tiistai: Kentällä kangilla
Keskiviikko: Kentällä nivelillä
Torstai: Ilman satulaa 20min taivuttelua
Perjantai Jennin tunti
Lauantai: Maasto
Sunnuntai: Puomeja/esteitä


Ensi viikon ohjelma rakennetaan sununtain kisoja silmällä pitäen ja katsotaan mikä päivä Jennillä on aikaa tulla pitämään tunnit. Alkuviikosta Rilla pitää ainakin vapaapäivän ja lauantai ennen kisoja on vain kevyt läpiratsastus. Ensi viikolla kisoissa on tarkoitus ratsastaa ainoastaan mestaruuluokka joka tänä vuonna on Helppo A:2. Tämän päiväisellä tunnilla ja ensi viikolla on tarkoitus katsoa läpi ohjelmaan kuuluvia asioita kuten raviväistöjä, vastalaukkoja ja laukanvaihtoja käynnin kautta. Tälle kaudelle ei olekkaan luvassa enää kovin montaa kilpailua jonka jälkee me taidetaan Rillan kanssa ottaa oikein kunnon maastoilukuuri ja jätetään kentällä ja maneesissa pyöriminen mahdollisimman vähälle.

Kun mikään ei riitä

Tässä tulee vähän myöhäinen sepostus viime viikonlopun kisoista. Olen joutunut vähän pureskelemaan tuntemuksiani tuloksesta.


Kisat jäivät todellisiksi tynkä kisoiksi minkä takia ehkä vähän tuntuikin siltä ettei olla laisinkaan menossa kisoihin. Startteja oli huimat 18 kpl ja joukkueta vain 5 kun verrataan viime vuoden joukkuemestaruuksiin jolloin mukana oli 20 joukkuetta. Meillä oli kasassa oikein mukava ja tasainen joukkue meidän seurasta. Lauantaina ei ollut mikään aikainen lähtö kun kisat alkoi vasta kymmeneltä ja matkaakaan kisapaikalle ei ollut kuin puolen tunnin verran. Perjantai iltana iski kuitenkin paniikki kun Rillan hevospassia ei löytynyt sitten mistään. Olin aivan varma että olen laittanut sen lipaston laatikkoon ja siellä nähnyt sen vähän aikaa sitten mutta passia ei löytynyt koko asunnosta. En viitsinyt niin myöhään enää lähteä tallille käymään tarkistamaan Rillan kaappia mutta ajattelin että siellähän sen on pako olla jos ei kotoa löydy. Aamulla olisi vielä aikaa etsiä. Eihän nukkumisesta tullut koko yönä mitään kun mietin että joudunko nyt perumaan osallistumiseni kun rokotuksia ei olisi esittää ja samalla pilata koko joukkueen kilpailun. Aamulla aikaisin tallille tarkistamaan kaappi, eikä sieltäkään löytynyt mitään. Paniikki, paniikki PANIIKKI! Ei muuta kun puoli seitsemän lauantai aamuna herättämään äiti soitolla viitsitkö käydä tarkistamassa teidän auton hansikaslokeron. Sieltähän se onneksi löytyi. Sinn se oli jäänyt Urjalan reissun jälkeen vaikka vannoin että olen sen lipastoon tuonut. Päästiin siis matkaan. Note to my self: Ota passista muutama kopio tällaisia tilanteita varten!


Taalikaverin kanssa mentiin samalla kyydillä ja pikkasen aikataulusta myöhässä päästiin lähtemään matkaan. Kisapaikalle tultaessa kaveri kävi kansliassa kun minä aloitin laittamaan hevosta valmiiksi ja suoraan verkkaan. Rilla sai taas jotkun ihme hepulit verryttelyssä kun vieras hevonen tuli liian lähelle ja poni parka säikähti sitä, Sen jälkeen vauhtia oli matkassa vähän turhankin paljon mutta muuten neiti tuntui ihan hyvältä. Rata tuntui ihan hyvältä vähän oli turhan vauhdikas ja Rillasta tuli vähän turhan vahva niskastaan jolloin pidätteet ei oikein mennyt läpi. Radan jälkeen olin oikein tyytyväinen suoritukseen. Lopputervehdyksen jälkeen näin kun päätuomari lähti kävelemään Meitä kohti. "voi ei! onko meillä suojat jalassa?" oli ensimmäinen ajatus mutta ongelma oli tällä kertaa meidän kilpailunumerossa. Olin ihan varmasti katsonut että meidän numero oli 17 mutta tuomarin mukaan se oli 18. Huomautus tuli myös siitä että kun Rillan otsatukka on auki niin kilpailinumero jää sen peittoon. Tässä olisi syyt suorituksen hylkäämiseen. Tuomari sanoin kuitenkin tällä kertaa olevansa kiltti ja päästää meidät huomautuksella ja kehotti olemaan tarkempi seuraavalla kerralla. Selvittiin siis säikähdyksellä.


Tulokset tuli aika nopeasti suorituksen jälkeen ja prosentiti oli lähes parhaat B:stä saamamme tällä kaudella 63,7%. Rataan ja tulokseen olin tyytyväinen mutta vähän jäi harmittamaan että tällaisella tuloksella ja suorituksella jäätiin luokan toiseksi viimeiseksi. Tuloslistan ei pitäisi vaikuttaa fiilikseen mutta kyllähän se vähän kurjalta tuntui itsensä ja joukkueen puolesta. Täytyy vain todeta että taso oli kova jos luokan viimeiseksikin jäänyt sai joka 63,4% eikä koko kisoissa ratsastettu alle 60% tulosta. Kotona jatketaan nyt rauhallisen mutta aktiivisen rytmin löytämistä ja yritetään saada siihen muotoon lisää ryhtiä niin eiköhän ne meidän pisteet nouse vielä entisestään.

Paluu arkeen

Nyt on todellakin aika palata todellisuuteen ja arkeen. Meillä on vihdoin taas talli täynnä kun kaikki lomalaiset ovat palanneet laitumilta kotiin joten tallilla arki rullaa taas normaalisti. Rillan kanssa ollaan treenailtu ihan tasaisesti mutta tunneille ei olla päästy aikatauluongelmien takia. Kisakalenteriakin piti käydä vilkaisemassa pitkän tauon jälkeen ja pitihän sitä nyt muutamiin kisoihin ilmoittautua että päästään oikein kunnolla käyntiin. Syksy kun tekee tuloaan niin ei tästäkään kiskaudesta ole enää paljo jäljellä vaikka keväällä niitä kisoja tuntui olevan valtavan paljon.


Tänä viikonloppuna olisi tarkoitus lähteä Nurk:lle koulujoukkuemestaruuksiin. Kisoista tuli vähän tyngät vaikka joukkuemestaruudet keräävät yleensä paljon kisaajia yhteen, mutta tänä vuonna jostain syystä kokoon on saatu ainoastaan 6 joukkuetta joista meidän seuran joukkue on yksi. Perjantaina pitäisi nyt vihdoin päästä taas Jennin silmän alle ratsastamaan ja harjoittelemaan lauantain rataa joka tällä kertaa on K.N. Special. Harmillisesti viikonloppuna on mahdollista ratsasta vain yksi rata. Viikon päästä Vetelissä meille olisi tarjolla sekä B että A mutta katsotaan sinne ilmoittautumista näiden kisojen jälkeen.


Tällä viikolla pitää nyt nautti hyvästä ratsastuksesta ja seurata EM kisoja Aachenista. Ehkä sen avulla saadaan motivaatiota nostettua entisestään.

Laiskaa

Kesäloma tuli ja meni ja nyt yritetään palailla takaisin normaaliin arkeen. Heinäkuussa ei oikein ollut kisoja joten koko kuukausi meni vähän humputteluksi ja mukavaksi harrastamiseksi. Muutamilla tunneilla ollaan kyllä käyty mutta suureksi osaksi ollaan vaan harrastettu monipuolisesti.



Viime viikolla saatiin kurinpalautus ja käytiin Jennin tunnilla. Vastalaukkojen kanssa on ollut vähän ongelmaa joten pyysin että katsotaan niitä yhdessä. Vastalaukat on ollut vähän tasapainottoman tuntuisia ja Rilla tuntuu kaatuvan milloin mihinkin suuntaan. Lähdettiin korjaamaan asiaa vastataivutuksilla ja kyllähän se tasapaino rupesi vastalukoissakin hiljalleen löytymään. Niitä pitää nyt vaan harjoitella ahkerasti ja olla tarkkana ulkolavan kanssa.

Päästiin tässä lähes kaksi viikkoa sitten myös sille kauan odotetulle estetunnille. Verkattiin puomeilla ja lopuksi hypättiin diakonaalilla okseria ja jumppasarjaa pitkällä linjalla. Yksittäiset okserit pitkällä lähestymisellä on mulle ihan äärettömän vaikeita ja meen aivan lukkoon kun niitä pitää lähestyä ja jään vaan jarruttamaan. Onneksi saatiin vihdoinkin joku viereen huutamaan että anna laukan pyöriä äläkä tee mitään ennen estettä. Rillahan olisi varmaan hypännyt mitä vaan mutta lopetettiin kun okserit oli 80cm luokkaa. Yritetään nyt pitää kiinni siitä että hypätään tai mennään ainakin puomeja joka viikko.

Nyt yritetään sitten päästä paremmin viikkorytmiin kiinni ja ruvetaan suunnittelemaan niitä seuraavia kisojakin pikkuhiljaa.

Rilla kesäretkellä

Viikonlopun olin ajatellut viettää rennosti mökillä mutta Rilla teki vähän mutkia matkaan. Meillä seisoi tallissa viikonloppuna enää Rillan lisäksi toinen poni. Rillan kaveri lähti lauantaina kisoihin ja Rilla päätti ottaa asiasta vähän kierroksia kun olisi jäänyt omaan pihaan yksin seisomaan. Naapuritallin hevoset seisovat kyllä näköetäisyydellä mutta sepä ei Rillaa lohduttanut. Sain siis puhelun että Rilla oli otettu sisälle kun eivät uskaltaneet jättää sitä yksin ulos juoksemaan. Siinä sitten aamukahvit naamaan ja miettimään että mitäs ponin kanssa tehtäisiin että se pysyisi rauhallisena. Isä sitten ehdotti että jos hakisit Rillan viettämään mökkeilypäivää merenrannalle. Ajatus on käynyt minulla kyllä aikaisempinakin kesinä mielessä mutta en ole saanut ideaa koskaan toteutettua. Vähän kyllä aluksi epäröin että onkohan ajatus ihan hyvä ja kuinka Rilla reagoi uuteen paikkaan ilman ketään heppakaveria mutta ajateltiin kokeilla ja saisihan ponin kuskattua takaisin kotiin jos siltä näyttäisi.

Ajelin kaupunkiin ja pakkasin ponin kyytiin ja köröteltiin takaisin mökille joka on tallilta n. 30 min ajomatkanpäässä. Ihan en uskaltanut pihaan asti ajaa joten jätin auton viimeiselle levennykselle, mistä olin varma että päästäisiin ajamaan poiskin. Käytiin ensin vähän pällistelemässä mökkipihaa ja rantaa. Laitoin kuitenkin varusteet selkään ja päätettiin lähteä pienelle maastolenkille. Tunnin verran pyörittiin mökkiteillä lähinnä kävellen ja Rilla käyttäytyi todella hienosti. Mökille palattua päätin käydä näyttämässä Rillalle myös vettä jos se vaikka uskaltautuisi kahlaamaan meidän rantaan. Aluksi liplattava merivesi ei tuntunut Rillasta kovin houkuttelevalta mutta pienen rohkaisun jälkeen se uskaltautui kastamaan kavionsa ja sen jälkeen neiti olisikin varmaan uinut seuraavaan saareen asti. Vähän aikaa kahlailtiin vedessä jonka jälkeen Rilla sai toimia pihassa ruohonleikkurina. Mukavasti mökillä vierähti useampi tunti ja Rilla oli tyytyväinen kun sai syödä. Iltapäivästä pakkasin Rillan takaisin traikun kyytiin ja ajeltiin takaisin kotiin. Sinne neiti jäi oikein rauhassa seisomaan tarhaan ja odottelemaan että kaveri palaa kisoista kotiin. Taisi olla pienelle ponille raskas aivojumppapäivä. Ehkä sitä voisi joskus lähteä uudestaan kahlailemaan jos vaikka saataisiin joku kaveri Rillalle mukaan.

Lomalaisten kuulumisia

Lomamoodi on vähän jäänyt päälle. Rilla saa oleskella laitumella päivät ja itse yritän liikutta ponia siinä määrin ettei vatsa kasvaisi ihan mahdottoman suureksi. Viime viikon estetunti jäi väliin koska ei saatu tunnielle tarpeeksi osallistujia joten yritetään sitä seuraavalla kerralla uudestaan. Ollaan sitten itsenäisesti menty vähän puomeja ja hypätty pieni esteitä ihan molempien mielenvirkistykseksi.

Viime launtaina käytiin kuitenkin Jennin tunnilla ja Rilla oli aivan loistavan tuntuinen. Tehtiin meille todella vaikeita asioita ja Rilla työskenteli todella hienosti ja hyvällä motivaatiolla. Nyt kun kisoja ei ole ihan lähiviikkoinan niin työskenneltiin paljon notkeuden ja voiman kanssa. Tehtiin vähän laukkasulkuja mitkä oli ainakin vasemmassa laukassa vaikeita. Rilla sai aina paljon kehuja kun teki edes pieniä pätkiä hyvin. Laukassa jatkettiin vielä vähän voiman kehittämistä kokoamalla laukkaa voltilla ajatuksena piruettilaukka. Rilla otti kyllä todella hienosti painoa takaosalle ja varsinkin oikeassa laukassa malttoi ottaa hienoja ja rauhallisia laukkaskelia. vasen laukka on selkesäti se meidän vaikeampi laukka ja siinä on oikeastaan kaikki tehtävät vähän haastavampia. sitä siis kehittämään. Ravissa tehtiin vielä sulkuja ja avoja. Sulussa lähdettiin kulman jälkeen keskihalkaisiaa kohti ja linjalle päästyä vaihdettiin avoksi keksihalkaisian suuntaisesti. Jennin kertoessa tehtävän ajattelin ettemme ikinä selviä mutta sehän sujui oikeastaan mainiosti molempiin suuntii ja saatiinkin oikein siistejä siirtymiä sulun ja avon välillä. Rilla on kyllä mainio tapaus!

Tulevalla viikolla pitää taas ryhdistäytyä ja ruveta tähtäämään elokuun kisoihin. Sitten otetaan itseämme niskasta kunnolla kiinni ja pidetään viikko rytmistä paremmin kiinni.

Siivosin kameran muisti pitkästä aikaa ja sinnehän oli aivan unohtunut Rillan hyppykuvia vuoden takaa. Pitää jakaa ne täällä nyt koska Rilla oli niissä niin hienon näköinen. Rilla oli kyllä vuosi sitten keväällä aivan mahtavassa lihaskunnossa! Kuvissahan Rillan selässä on Emma enkän suinkaan minä hyppäämässä noin hurjia esteitä :)

Lajin vaihto edessä?

Eilen taas ylitin itseni ja käytiin Rillan kanssa hyppäämässä pieni luokka meidän kerhokisoissa. Kevään aikana ollaan hypitty lähinnä vaan itseksemme jotain pieniä mutta ajattelin että selvitään näin pienellä harjoittelulla 50-60cm radasta. Rilla oli jo ihan täpinässä kun näki ettei tallilla ollut ihan normaali päivä. Harmiksi kisat jouduttiin siirtämään vesisateen takia maneesiin ja siksi verkka oli pelottavan pieni. Verkassa meidän kanssa samaa aikaa oli muutama iso hevonen ja muutama shettis. Yritäppä siinä sitten väistellä kaikkia. Koulutuuppari kun ei ole tottunut tällaiseen vauhtiin. Verkkahypyt meni aluksi vähän mönkään mutta kun uskalsin antaa Rillan laukata vähän enemmän niin rupesihan ne paikatkin sieltä löytymään.

Rata oli mukavan helppo joten oikein sopiva meille. Rilla teki kyllä niin hienon suorituksen vaikkei kuski osannut ihan aina päättää mille esteelle oltiin menossa. Ihme kyllä annoin ponin laukata koko radan hyvää laukkaa vaikka se tuntuikin siltä että vauhtia oli paljon. Hieno 0/0 rata mutta ei ihan parhaalla ajalla. Tyytyväinen olin meidän molempien suoritukseen. Esteistä nyt innostuneena ilmoitin meidät ensi viikolla estetunnille. Katsotaan jos siirrytään kokonaan esteratsukoksi ja jätetään tuuppaaminen muille :)

c Johanna Allén
Meillä taisi molemmilla olla hauskaa

Vihdoinkin rupeaa tuntumaan kesältä

Rilla on saanut kevyemmän jakson Urjalan jälkeen ja eilen saimme vihdoinkin valmiiksi aidattua myös pienet kesälaitumet. Itse pitäisi jaksaa töissä enää kolme päivää. Tästä se kesä lähtee oikeasti käyntiin :)

Kummajaiset 2015

Viime perjantaina koitti vihdoin se kauan odotettu viikonloppu. Urjalassa järjestetyt Suomenhevosten kummajaiset ja Suomenpienhevosmestaruudet. Olin vain puoli päivää töissä kun hevosen kanssa oli tarkoitus lähteä matkaan 12 aikaan että ehtisin vielä perillä ratsastaa Rillan kevyesti. Tiistaisen Jennin tunnin jälkeen oli perhoset alkanut lennellä vatsassa ja torstaisen pakkaamisen jälkeen aloitin jännittämisen ihan todenteolla. Perjantaina päästiin ihan suunnitellusti matkaan ja Urjalaan köröteltiin täältä Pietarsaaresta 5 ja puoli tuntia. Huh mikä matka! Rilla oli matkan jälkeen onneksi ihan pirtsakan oloinen. Löysimme lopulta meidän karsinapaikan ja käytiin vajaa puolituntia ratsastamassa verkkakentällä. Rilla tuntui ihmeen vetreältä matkan jäljiltä joten en nähnyt tarpeelliseksi ratsastella sen enempää. Sinne poni jäi yötä ja me suunnistimme majataloon yöksi.

Aamusta ajoon tallille antamaan Rillalle aamuruoat ja takaisin majatalolle itse aamupalalle. Väsymys ei kumma kyllä painanut vaikka yö oli ollut vähäuninen. Takaison kisapaikalle tulimme yhdeksän aikaan ja kisat olivat siinä vaiheessa jo täydessä käynnissä. Rillan kanssa käytiin aamupäivä kävelyllä taluttaen ja sen jälkeen oli rutkasti aikaa katsella kisoja koska oma startti oli vasta kolmelta. Olin ilmoittautunut kahteen luokkaan mutta toisen luokan startti olisi ollut vasta 16.30 aikaan ja kotimatka oli vielä pitkä joten toisen luokan startti oli vielä vähän vaakalaudalla. Päivän aikana ehdin seurata monen tunnin ajan hienoja suomenhevosratsukoita ja pohdin moneen kertaan että mihin sitä on tullut lähdettyä. Senioreiden piekkarimestaruusluokassa oli mielestäni ihan kova taso ja hevoset olivat kyllä hienoja. Jännitys oli niin kova etten saanut syötyä koko päivän aikana oikein mitään. Kahden aikaan lähdettiin laittamaan Rillaa valmiiksi ja puoli kolmelta olin selässä.


Lämmittelyssä Rilla ei olisi malttanut kävellä ollenkaan. Se tanssahteli ympäriinsä ja pelkäsi tuttiun tapaan muita verkassa olevia hevosia. Verkassa halusin vain Rillaa vain teräväksi ja raviin hyvää tahtia. Ravin tahdista ei tarvinnut kyllä olla huolissaan. Rilla ravasi hienolla moottorilla heti alusta alkaen ja kuskilla oli täysi työ saada pidettyä neiti edes pikkuisen hallinnassa. Ilma oli todella lämmin joten yritin kävellä välissä ettei Rilla ehtisi väsähtää ennen rataa. Kummasti se jännitys hävisi kun pääsin hevosen selkään ja sain muuta ajateltavaa. Rilla tuntui edelleen rataa kiertäessä todella hyvältä ja itselleni hoin vain ettei saa lähteä yliratsastamaan vaan ratsastaa ihan niin kuin aina muulloinkin.

Kuulemma meillä on monessa kuvassa Rillan kanssa samanlaiset ilmeet. Uskoisko tuota?

Ensimmäinen sisääntuloyritys meni vähän pitkäksi ja olisi mennyt ohi linjan joten tein vielä yhden voltin ja tulin uudestaan tervehdykseen. Rilla lähti hyvin tervehdyksestä liikkeelle ja jatkoi hienossa tarmokkaassa ravissa. Keskiravit lähti hyvin ja ravin tempo pysyi tasaisena volteilla ja kolmikaarisella. Kolmenaskeleen käyntisiirtymä lävistäjällä onnistui lähes yli odotusten. Keskikäynti on edelleen meidän heikkous koska Rilla ei ihan rentoudu ravin jälkeen käyntiin. Tällä kertaa käynti oli kuitenkin suurimmaksi osaksi puhdasta eikä passimaista. Ensimmäinen laukkaosuus meni ihan hyvin raviin siirtymään asti. Siirtymässä Rilla teki tasajalka pompun viimeisenä askeleena ja sehän näytti ihan vaihdolta. Radan peruutus taisi olla paras minkä Rilla on ikinä radalla tehnyt ja toisessa laukassa ei ollut mitään moitittavaa. Lopputervehdykseenkin tultiin suoraan ja hienossa ravissa. Radan jälkeen en voinut olla muuta kuin tyytyväinen. Ihan pari pientä rikkoa tuli mukaan mutta muuten rata oli mielestäni todella hyvä. Meillähän oli ihan omat kannatusjoukot katsomossa ja suuri kiitos heille. Koskaan ei ole kisaaminen tuntunut noin hauskalta.

Nuo takajalat <3

Molemmat taitaa olla tyytyväisiä

Ehdin vain saada takin päältä ja kävellä verkkaan kun tulokset jo päivittyi equipeen. Siinä vaiheessa mentiin kolmannelle sijalle ja ratsukoita oli jäljellä kuusi. Luokka sijoitus näytti todennäköiseltä mutta mestaruusmitali taitaisi jäädä haaveeksi. Kaksi ratsukkoa meni lopulta vielä meidän ohi ja lopullinen sijoitus oli 5/23. C tuomari antoi meille prosentit 65,4 ja sijoitti meidät luokan ykköseksi mutta M tuomari antoi vain 61% ja sijoitti meidät luokassa sijalle 16. M tuomari olisi halunnut ryhdikkäämpää muotoa ja nyt rokotti pisteitä etupainoisuudesta. Olin itse niin tyytyväinen rataan etten jäänyt edes murehtimaan menetettyä mitalia ja piste-eroa. Palkintojen jaon jälkeen kävin ilmoittamassa järjestäjille että emme starttaa seuraavassa luokassa vaan Rilla sai ansaitusti lähteä kotimatkalle hienon suorituksen jälkeen. Vasta kotimatkalla tajusin että pronssimitali jäi harmillisesti vain kolmen pisteen päähän. Ehkä ensi vuonna lähdetään sitten hakemaan mitali kotiin :) Nuo pari päivää olivat kyllä raskaita mutta todellakin kaiken sen vaivan ja jännittämisen arvoisia. Juhannusviikko saa nyt olla pieni lepoviikko meille molemmille ja ladataan akkuja loppukesän koitoksia varten.

Suville erityisen suuret kiitokset kun tuli kannustamaan meitä ja napsimaan meistä näin hienoja kuvia. Ihan iski valinnan vaikeus :)

Uskomaton kisalauantai

Launatina oli aikainen lähtö Seinäjoielle jossa oli tarkoitus ratsastaa kaksi luokkaa. Ensimmäinen luokka oli He B:3 ja toisena luokkana He A:2. Kisoihin lähdin aivan uudella innolla kun kuolainasia saatiin selville. Oli mukava lähteä kokeilemaan uutta kuolainta B:n radalla ja A:n ratsastin ensimmäistä kertaa kangilla.


Aamulla lähdin matkaan Rillan kanssa kaksisteen. Matka sujui oikein mukavasti ja päästiin perille ihan hyvissä ajoin ilman kiirettä. Kilpailut ratsastettiin kahdella radalla saman aikaisesti ja minun starttien välissä oli vain tunnin verran väliä. Ensimmäiseen luokkaan ajattelin verkata vähän vajaa puoli tuntia ja saada Rilla vain rennoksi ja aktiiviseksi. Verkka oli mahtavan iso ja tilaa oli monelle ratsukolle. Rilla oli taaskin hyvin epäluuloinen muita hevosia kohtaan joten oli onni että tilaa oli rutkasti. Tavoitteeksi itselleni olin laittanut B:stä 62%. B:3 kun on oikeastaan aika helppo rata missä ei hirveesti ole teknisiä tehtäviä. Pääasia on että hevonen kulkee tahdikkaasti ja tasaisessa muodossa. Rata tuntui selkään oikein mukavalta vaikka pitkillä linjoilla tuli hieman kiemurteluja. Lopputervehdyksen jälkeen olin todella tyytyväinen rataan ja kielikin pysyi sisällä koko ohjelman ajan. Radan jälkeen vähän kävelyä ja suitsien vaihtoon. Equipestä kävin vielä tarkistamassa tuloksen 63,8% ja siinä vaiheessa luokan kärkeen. Vitsi mikä fiilis! Luokassa oli kaikkiaan 37 lähtöä ja starttasimme luokan kuudentena joten pitkän aikaa sai jännittää vielä lopullista sijoitusta.


Kanget päähän ja pikainen verkka ennen A:n starttia. Lähtöjärjestyksessä olin luokassa toisena mutta ensimmäinen ratsukko oli jäänyt pois joten pääsimme radalle ensimmäisenä. Rilla tuntui edelleen hyvältä ja oli hienosti avuilla. A:2 ei myöskään ole mikään kovin vaikea A:n rata. Radan vaikeimmat osat on pohkeenväistöt keskihalkaisialta uralle ja laukanvaihto käynnin kautta. Sain useampaan kertaan kehua Rillaa radalla ihan ääneen kun se teki niin hienosti töitä. Keskiaskelajeista neiti tuli niin hienosti takaisin pelkällä istunnalla ilman mitään vetämistä. Harmillisesti unohdin radan ihan viime metreillä kun ajattelin tehdä samanlaisen tien vapaassa käynnissä kuin edellisessäkin radassa oli tehty. Tästä harmilliset -4 pistettä. Olin kuitenkin radan jälkeen iki onnellinen. Rilla oli koko päivän suorittanut hienosti ja täysin omalla tasollaan ilman mitään kiukutteluita. A:sta hieno tulos 61,7%.

Päivä venyi pitkäksi kun odoteltiin B:n loppumista ja jännitettiin päästäänkö palkintojenjakoon. Lopultahan B:stä napsahti sijoitus 4/37 ja punainen ruusuke. Rilla ei vain ollut ruusukkeesta ja kättelevistä tuomareista kovin innoissaan. Palkintojenjaon jälkeen pakattiin poni kyytiin ja lähdettiin ajelemaan kotiin. A:n loppumista ei jääty edes odottelemaan. Kotimatkalla ehdin vilkaista Equipeä muutaman kerran ja pirskatti kun se Rilla roikkui siinäkin vaan sijoituksissa kiinni. Lopputulos A:sta 9/38 ja vihreä ruusuke tuli tallituttavan kyydillä kotiin vielä illalla. Ei voi olla muuta kuin super iloinen. Tämä onnistuminen tuli todellakin tarpeeseen ja tästä on hienoa jatkaa ensi launtaina piekkarimestaruuksiin.

Ehkä vihdoinkin sopiva kuolain

Alkuviikosta kaivoin pitkästä aikaa kaapin pohjalta Happy mouth suoran kuolaimen jota en ole pahemmin Rillalla käyttänyt koska mielestäni kuolain oli hidas ja Rilla makaa ohjalla aika reippaasti tämän kanssa. Kisojen taas lähestyessä haluaisin löytää kuolaimen jonka kanssa Rilla olisi vähän tyytyväisempi eikä rokottaisi sitä kieltä ulkona niin paljoa. Ensimmäisen kerran ratsastin kuolaimella ihan kevyen jumpan kentällä ja suureksi iloksi huomasin että se kielihän pysyi sisällä lähes koko ratsastuksen ajan. Siis mitä ihmettä?!? Rilla ei ole kahteen vuoteen pitänyt suuta noin nätisti kiinni. Pienet hurraa huudot pääsi jo ilmoille. Ongelman vaan on että sääntökirjan mukaan kuolain ei tuollaisenaan ole sallittu kouluradalla koska kuolaimen keskiosa on muotoiltu eikä sileä kuten säännöissä.

 

Kuumeisena yritin etsiä verkkokaupoista muovista SUORAA kuolainta. Toivotonta! Kaikki markkinoiden kuolaimet ovat jollain tapaa muotoiltuja. Joko niissä on nystyröitä keskellä tai ne kapenevat keskiosaa kohti. Selailemalla löysin kuitenkin keskustelupalstoilta kokemuksi että tuolla kyseisellä kuolaimella on kyllä startattu kisoissa. Lähetin ratsasjainliittoon kyselyn jos kyseisen kuolaimen kanssa on tehty poikkeuksia ja se olisi sallittu. Nyt parin päivän jälkeen sain vihdoin vastauksen  koulukomitean sääntövastaavalta että kuolain on sallittujen listalla. Mahtava fiilis! Ehkä meidän viikonlopun paprei ei olisi täynnä kommennteja "kieli ulkona". Selailtuani tarpeeksi löysin nyt kuitenkin Englannista ihan oikeasti sääntöjen mukaisen happy mouth suoran kuolaimen jonka ehdin laittaa tilaukseen joten jäämme odottelemaan myös sitä. Eihän Rilla edelleenkän ole yhtä kevyt ratsastaa tuolla suoralla kuolaimella mutta ei aivan mahdotonkaan. Huomenna katsotaan kuinka radalla käy.

Rillan kielumuotia seurakisoista

Ollaanko kavereita jookos?

Rilla sai tarhakaveriksi jo talvella silloin tallille muuttanee shettiksen pikku B. Rillan vatsaongelmat alkoi aika pian näiden kahden tutustumisen jälkeen ja Rilla oli ponille aika äkäinen. Uskon että Rillan kurja olo teki siitä vähän turhan komentelevan ponia kohtaan. Kevään edetessä on kuitenkin huomattu että neitokaiset viihtyvät yhä enemmän toistensa lähettyvillä. Ponit syövät nykyään jo samalta kasalta heinääkin ja parisen viikkoa sitten saatiin todistettua kunnon rapsutus tuokiota. On niin ihanaa nähdä että Rilla on taas löytänyt oikean kaverin itselleen. Ihan silmä lepää kun näitä katselee :)

 

c Maria Berlin-Björk

Rilla the kahlekuningatar

Eilen meillä oli kamala ilma täällä pohjanmaalla. Tuuli ja sade piiskasi koko päivän. Rilla oli päässyt irti kun sitä oli haettu tarhasta ja neiti oli vetänyt pientä kunniakierrosta tallin pihassa. Pnneksi se ei ollut lähtenyt minnekään kauemmaksi. Käytiin sitten eilen illalla vielä ottamassa vähän hyppyjä maneesissa kun olin koko viikon suunnitellut hyppypäivää Rillan mielen virkistykseksi. Neiti hyppäsi eilen taas niin hienosti. Meillä oli vain pieni jumppasarja maneesin keskellä ja taisi viimeinen pysty olla jopa 80cm lopuksi ja kuskiakaan ei pahemmin pelottanut.

Aamulla aikaisin sain tallikaverilta puhelun että Rilla on ollut vapaana tallissa heidän saapuessa tekemään aamutallia. Meidän Lilla-Rilla oli sitten pistänyt Iso E:n aamukaurat poskeensa. Neiti ei ilmeisesti ollut ehtinyt kauaa olla karkureissullaan kun muut ruoat oli vielä rauhassa purkeissaan. En kyllä ymmärrä mitä meidän tuo pieni Houdini on oikein karsinan ovelle tehnyt mutta liukuovi oli kiskoiltaan ja oven varalukkona ollut alaturpahihna oli poikki. Siinä on saanut käyttää jo vähän voimaa että tuon on saanut aikaiseksi.

Sydän meinasi kyllä ehti pompata kurkkuun kun pääsin tallille kymmenen aikaan siellä se ponin pallero makoili pitkin pituuttaan tarhassa. "Noniin! Nyt sillä on ähky siitä kauramäärästä" oli ensimmäinen ajatus, mutta kyllä se neiti taisi nauttia vain mukavan lämpöisestä päivästä, päivätorkkujen merkeissä. Käytiin tänään kuitenkin raviradalla päästelemässä ja kuluttamassa ylimääräisi sapuskoja pois. Ralli Rillaa ei yhtään haitannut radalla samaa aikaa oleva ravuri joka tuli joka kierroksella kärryt rämisten vastaan mutta kaksi ratsuponia oli kyllä huiman epäilyttävän näköisiä. Ja sydänkohtaushan meinasi tulla siitä kun raviradanvieressä menevällä kuntopolulla juoksi kaksi naista kirkkaissa lenkki vaatteissa. Nuo lenkkeilijät on Rillan mielestä ihan mahdottoman pelottavia. Talven tippumisepisodin jälkeen ei olla vielä kertaakaan päästy ohittamaan lenkkeilijöitä normaalisti vaan ollaan menty joka kerta lähinnä ojan kautta. Ehkä pitäisi saada joku kaveri juoksentelemaan meidän ohi niin ehkä saataisiin neiti totutettua taas maastoreiteillä juokseviin ihmisiin.

"Tästä mä vaan pujahdin"

Luvattoman pitkä tauko

Tässä on blogin kirjoittaminen jäänyt aivan. Eipä meillä ole mitään erikoista tapahtunutkaan joten joten kirjoittaminen on tuntunut turhalta. Vaasan kisojen jälkeen otettiin vähän rauhallisempi jakso ja itse kävin pienellä kaupunkilomalla New Yorkissa, joten Rilla sai pitää viikon loman minusta.


Rilla maastoili viikon aikana paljon tallikaverini kanssa. Neidillä olikin ihan uusi asenne työntekoon tämän pienen löysäilyn jälkeen. Huhtikuu oli osaltamme aika hektinen ja pieni loma teki meille molemmille ihan hyvää. Viime viikolla käytiin taas muutaman viikon tauon jälkeen Jennin tunnilla. Kanget laitettiin päähän taas tauon jälkeen ja vähän mietinkin miten tällä kertaa onnistuu kun viime kankiratsastus ei ollut ihan onnistuneimmasta päästä. Rilla oli kuitenkin ihan tyytyväinen kuolaimiin ja minun pitää oppia ratsastamaan ihan normaalisti myös kangilla.


Kesäkuulle on sitten taas uudet suunnitelmat. Seinäjoelle pitäisi lähteä aluekisoihin 6.6 ja 13.6. olisi sitten kauan odotetut piekkarimestaruudet. Nyt treenaillaan taas tiiviisti ja odotellaan kesää.

Onnistunut suoritus mutta huono tulos

Viikonloppuna käytiin starttaamassa kauden ensimmäisissä aluekisoissa. Luokassa ratsastettiin A-merkin kouluohjelma mikä näin jälkikäteen ei ollut yhtään hyvä valinta. Rilla oli viikolla todella epämiellyttävä ratsastaa eikä saatu hyvää fiilistä ja sujuvia harjoituksia ennen kisoja. A-merkki on muutenkin rata jossa asiat tapahtuu nopeasti ja esimerkiksi laukoille on todella vähän valmisteluaikaa. Päivää ennen kisoja kävin ratsastamassa vain ilman satulaa kevyesti jotta saataisiin hyvä mieli olemmille. Kotona ollaan ehditty harjoitella kangilla ratsastusta vielä niin vähän että päätin kisoihin lähteä nyt vielä nivelsuitsituksella.


Sunnuntaina oli aikaisen lähtö ja 06.15 oli hevonen jo pakattu traileriin ja lähdettiin ajelemaan kohti Vaasaa. Rilla käyttäyti kispaikalla yllättävän rauhallisesti. Veryttely oli isolla kentällä joten saimme lämmitellä ihan rauhassa. Rilla oli mukavan rauhallinen ja pysyi avuilla. viime aikoina ongelma on ollut se että poni on vähän juossut koko ajan alta pois. Rilla oli myös radalle mentäessä avuilla. Sain hyvin ratsastettua ihan vain istunnalla ja neiti taipui molempiin suuntiin hyvin. Vaikka Rilla ei tuntunut jännittyneeltä huomasin jo lämmittelyssä että se piti kieltään ulkona koko ajan.


Rata oli mielestäni mukavan tasainen. Raviosuus oli taas sitä ohjelman parasta osuuttaa. vähän olisi rohkeammin pitänyt ratsastaa keskiravit ulos mutta muuten olin raviin todella tyytyväinen! Käynti oli taaskin passimaista ja laukannostot ei ollut niin sujuvia kuin ne olisi voinut olla. Oli radan jälkeen suoritukseen tyytyväinen. Rilla teki kaiken minkä pyysin ilman kiukuttelua ja rata oli taisanen suoritus ilman suurempia virheitä. Pettymys oli kuitenkin suuri kun sain tuloksen selville, 56,4%. Äkkiä papereita katsomaan. Molempien tuomareiden loppukommentit aikalaila samanlaiset. Kiva täsmällinen suoritus. Valitettavasti kieli ulkona koko ohjelman ajan josta pisteitä lähtee 0,5-1 pistettä arvostelukohtaa kohden. Kylläpä tuntui kurjalta. Toisaalta tuomarit olivat ohjelman arvioineet ihan oikeaoppisesti. Kurjonta on se että Rillan kielen roikottaminen ei vaikuta ratsastettavuuten mitenkään vaan se tuntui todelta hyvältä koko ajan. Eipähän tarvinnut jäädä katsomaan päästäänkö palkintojenjakoon joten päästiin lähtemään kotiinkin jo hyvissä ajoin.


Nöyränä palattiin taas kotiin ja keksitään uusia keinoja suoritusten parantamiseksi. 

Reilun viikon tapahtumat

Monta aloitettua tekstiä on ollut tässä muutaman viikon aikana mutta yhtäkään en ole saanut julkaisuvalmiiksi. Paljon ollaan kuitenkin ehditty tehdä.

Ollaan oltu ensimmäistä kertaa mukana taas Jennin tunnilla mikä teki meille molemmille oikein hyvää. Yksin ratsastellessa on tullut luistettua monesta pikkuasiasta . Tunnilla tehtiin ihan vaan perusasioita ja haettiin tuntumaan taas oikeaan työntekoon. Neuvoksi saatiin harjoitella vastalaukkaa että saataisiin jumpattua Rillan molempia laukkoja vähän pehmeämmiksi ja laukkoihin lisää voimaa.


29.3. kävimme tarkistamassa meidän ratakunnon naapuritallin seurakisoissa ratsastamalla he B:0n. Tarkoitus oli käydä katsomassa miten radanratsastus sujuu jonka jälkeen tekisin päätöksen ensimmäisiin aluekisoihin lähdöstä. Rata oli ihan OK mutta ei missään nimessä hyvä ja miedän tasoinen. Radassa oli jonkin verran pieniä rikkoja ja epätasaisuutta. Tuloksena kuitenkin pikkuisen reilu 60% mikä oli mielestäni ihan yläkanttiin annettu. Tämän radan jälkeen syntyi päätös että jätetään aluekisat vielä väliin ja käydään harjoittelemassa pikkukisoissa ensin.

Viime viikolla Rilla sai kankisuitsen ensimmäistä kertaa päähänsä. Jennin mielestä seuraavalle tunnille tullan kangilla joten pakko oli käydä vähän Rillaa totuttelemassa tulevaan. Ensimmäisellä kerralla käytiin vain maastossa kävelemässä pitkällä ohjalla ja eilen uusi maastoreissu kanget päässä ja tällä kertaa otettiin vähän jo ohjaa tuntumalle. Ohjia on kyllä minun ymmärrykselleni liikaa joten katsotaan miten selviydytään perjantain tunnista.