Kisat jäivät todellisiksi tynkä kisoiksi minkä takia ehkä vähän tuntuikin siltä ettei olla laisinkaan menossa kisoihin. Startteja oli huimat 18 kpl ja joukkueta vain 5 kun verrataan viime vuoden joukkuemestaruuksiin jolloin mukana oli 20 joukkuetta. Meillä oli kasassa oikein mukava ja tasainen joukkue meidän seurasta. Lauantaina ei ollut mikään aikainen lähtö kun kisat alkoi vasta kymmeneltä ja matkaakaan kisapaikalle ei ollut kuin puolen tunnin verran. Perjantai iltana iski kuitenkin paniikki kun Rillan hevospassia ei löytynyt sitten mistään. Olin aivan varma että olen laittanut sen lipaston laatikkoon ja siellä nähnyt sen vähän aikaa sitten mutta passia ei löytynyt koko asunnosta. En viitsinyt niin myöhään enää lähteä tallille käymään tarkistamaan Rillan kaappia mutta ajattelin että siellähän sen on pako olla jos ei kotoa löydy. Aamulla olisi vielä aikaa etsiä. Eihän nukkumisesta tullut koko yönä mitään kun mietin että joudunko nyt perumaan osallistumiseni kun rokotuksia ei olisi esittää ja samalla pilata koko joukkueen kilpailun. Aamulla aikaisin tallille tarkistamaan kaappi, eikä sieltäkään löytynyt mitään. Paniikki, paniikki PANIIKKI! Ei muuta kun puoli seitsemän lauantai aamuna herättämään äiti soitolla viitsitkö käydä tarkistamassa teidän auton hansikaslokeron. Sieltähän se onneksi löytyi. Sinn se oli jäänyt Urjalan reissun jälkeen vaikka vannoin että olen sen lipastoon tuonut. Päästiin siis matkaan. Note to my self: Ota passista muutama kopio tällaisia tilanteita varten!
Taalikaverin kanssa mentiin samalla kyydillä ja pikkasen aikataulusta myöhässä päästiin lähtemään matkaan. Kisapaikalle tultaessa kaveri kävi kansliassa kun minä aloitin laittamaan hevosta valmiiksi ja suoraan verkkaan. Rilla sai taas jotkun ihme hepulit verryttelyssä kun vieras hevonen tuli liian lähelle ja poni parka säikähti sitä, Sen jälkeen vauhtia oli matkassa vähän turhankin paljon mutta muuten neiti tuntui ihan hyvältä. Rata tuntui ihan hyvältä vähän oli turhan vauhdikas ja Rillasta tuli vähän turhan vahva niskastaan jolloin pidätteet ei oikein mennyt läpi. Radan jälkeen olin oikein tyytyväinen suoritukseen. Lopputervehdyksen jälkeen näin kun päätuomari lähti kävelemään Meitä kohti. "voi ei! onko meillä suojat jalassa?" oli ensimmäinen ajatus mutta ongelma oli tällä kertaa meidän kilpailunumerossa. Olin ihan varmasti katsonut että meidän numero oli 17 mutta tuomarin mukaan se oli 18. Huomautus tuli myös siitä että kun Rillan otsatukka on auki niin kilpailinumero jää sen peittoon. Tässä olisi syyt suorituksen hylkäämiseen. Tuomari sanoin kuitenkin tällä kertaa olevansa kiltti ja päästää meidät huomautuksella ja kehotti olemaan tarkempi seuraavalla kerralla. Selvittiin siis säikähdyksellä.
Tulokset tuli aika nopeasti suorituksen jälkeen ja prosentiti oli lähes parhaat B:stä saamamme tällä kaudella 63,7%. Rataan ja tulokseen olin tyytyväinen mutta vähän jäi harmittamaan että tällaisella tuloksella ja suorituksella jäätiin luokan toiseksi viimeiseksi. Tuloslistan ei pitäisi vaikuttaa fiilikseen mutta kyllähän se vähän kurjalta tuntui itsensä ja joukkueen puolesta. Täytyy vain todeta että taso oli kova jos luokan viimeiseksikin jäänyt sai joka 63,4% eikä koko kisoissa ratsastettu alle 60% tulosta. Kotona jatketaan nyt rauhallisen mutta aktiivisen rytmin löytämistä ja yritetään saada siihen muotoon lisää ryhtiä niin eiköhän ne meidän pisteet nouse vielä entisestään.
