Pitkä kisapäivä

Kotikisat venyivät melkoisen pitkäksi. Meillä oli päivän aikana 85 starttia joten kilpailuja käytiin aamu klo 8.00 iltaan puoli yhdeksään. Suurin osa päivästä meni toimitsian hommissa mutta ehdinhän käydä ne pari rataa myös ratsastamassa.


Ensimmäiseen luokkaan veryttelin mahdollisimman kauan ulkona ettei meidän tarvinnut mennä maneesiin pelkäämään muita. Rilla tuntui hitusen hitaalta pohkeelle ja välillä jäi vähän löysän tuntuiseksi. Kielikin roikkui varmaan sen puolimetriä suusta ulkona kun en meinannut millään saada sitä pohkeen eteen ja kevyeksi ohjalle. Ratana tuo Helppo A:10 tuntui hyvältä niinkuin harjoituksissa. Ratsastin tarkan radan ja sekaan tuli muutama ihan pieni virhe. Vasemmasta keskilaukasta tultiin takaisin harjoituslaukkaan tasajalka pompulla ja takaosakäännökset olisi voinut olla vähän pienempiä, mutta muuten olin rataan oikein tyytyväinen.


Tulos olikin sitten vähän harmittava, mutta näihinhän me ollaan jo totuttu. H tuomari 66,4% ja C tuomari 59,6%. Sijoituksena se ärsyttävin eli ensimmäinen ei sijoittunut. C tuomari moitti että kieli oli ulkona ainakin käyntiosuudella. H tuomari ei tätä ilmeisesti ollut huomannut ollenkaan.





Pienen odottelun jälkeen lähdin verkkaamaan seuraavaan luokkaan jossa starttasin ensimmäisenä. Helppo A:5 oli rata jota en ollut aikaisemmin ratsastanaut ja luoja että tässä radassa oli tekemistä. Puhuin meidän tuomareiden kanssa tämän luokan jälkeen ja heidänkin mielestään tämä A:5 on teknisesti vaikeampi rata kuin meidän viimeisenä luokkana ollut Vaativa B:0.
Omasta ratsastuksesta kyllä huomasi että oli ensimmäin kerta tällä ohjelmalla. Rata ei ollu ihan hallussa ja muutaman kerran meinasin unohtaa että mitä tehdä seuraavaksi. Senkin takia ratsastus oli vähän huolimatonta ja 3/4 laukanvaihdosta käynnin kautta oli surkean huonosti valmisteltu. Lopulta olin vaan tyytyväinen että päästiin rata läpi. Omaksi iloksi saatiin kuitenkin ihan kiva tulos luokasta vaikka parantamista oli vielä paljon. 61,7% näin haastavasta radasta oli kyllä puoli voittoa. Tällä tuloksella oltiin lopulta sijalla 10/22. Tämän perusteella me saatetaan vielä joskus uskaltautua kokeilemaan myös se vaativan startti.


Kisoista jäi kuitenkin ihan OK fiilis vaikka tuo tuomariero ensimmäisessä luokassa jäi vähän ketuttamaan. Tästä lähdetään sitten seuraavaksi koti Haapaveden kisoja jotka on 7.5.
Tällä viikolla tehdään varmaan muutama maastopäivä ja mennään vähän puomeja ja esteitä että saadaan taas vähän vaihtelua ohjelmaan.

Viikot kuluvat

Viikot tuntuvat vierivän hirveän nopeasti. Motivaatiota ratsastamiseen ja treenaamiseen löytyisi vaikka kuinka paljon mutta aika ei meinaa riittää. On tuskastuttavaa yrittää tasapainotella töiden, tallin ja kodin välillä ja tuntuu ettei mihinkään jää tarpeeksi aikaa. Kunhan tuo meidän koiralapsi tuosta vähän kasvaa niin se jaksaisi olla tallilla mukana illat niin ei tarvisi potea niin huonoa omaatuntuoa.

Meidän rasavilli teini Yoda

Kisakauden alettua tuntuu että treeni kulkee kisasta kisaan ja harjoiteltavat tehtävät muuttuvat tulevien ohjelmien mukaan. Ei me kuitenkaan täysin olla hauskanpitoa unohdettu ja käytiinkin viime viikolla estetunnilla. Pitkästä aikaa oli lähellä etten olisi masitanut hiekkaa kun Rilla päätti tehdä viime hetken ohituksen esteestä. Pysyin kuitenkin selässä ja saatiin estetuntikin ihan kunnialla loppuun vaikka tehtävät tuntuivat olevan haastavia kuskin koordinaatiolle.


Mahtavat kevätilmat on myös sulattanut kentän jo ratsastuskuntoon joten ollaan päästy myös ulos maneesin seinien sisäpuolelta. Vielä ei ihan keskittyminen ole huipussaan kun pääsee isole ulkokentälle liikkumaan. Tämä viikko vierähtääkin sitten omia kisoja järjestellessä. Mukavaa päästä kilpailemaan ihan kotona ettei tarvitse lähteä mihinkään, mutta onhan tässä paljon enemmän työtä. Toivotaan että ehdin hoitaa tuon oma treenaamisen myös kisoja varten ettei aivan nolata itseämme kotikisoissa.

Kuvapläjäys maanantailta

Tuulia Nelimarkka oli saanut napattua meistä todella hienoja kuva maanantailta. Alla kuvasatoa molemmista luokista ja palkintojejaosta.

 

 

 

 

 

 

 

 

Pohjanmaan hallimestaruudet 2016

Vaikka nyt on nukuttu yön yli niin en voi eilistä oikein vieläkään uskoa todeksi.

Ilmajoelle lähdettiin ajelemaan eilen puolenpäivän aikaan. Ensimmäisenä luokkana oli K.N. Special, avoin suomenhevosille. Itse en pahemmin tykkää Ilmajoen maneesista kisapaikkana koska verryttelymahdollisuudet ovat niin huonot. Luokan lämmitely jäi suureksi osaksi lämmittelyryhmän varaan, mikä oli 10 minuuttia maneesissa. Sain Rillan kuitenkin hyvin molemmille ohjille ja nopeaksi pohkeelle. Ryhmän jälkeen jouduttiin ulos kävelemään yhden ratsukon ajaksi jonka jälkeen oli meidän vuoro suorittaa.

Sain mielestäni Rillan hyvään ravin tahtiin heti alusta. Sisäänratsastus oli hyvä pysähdykseen asti. Pysähdyksessä pidin kyllä oikean pohkeen kiinni, mutta aivan liian kiinni jolloin Rilla siirsi pysähdyksessä takaosan vasemmalle. Jouduin koko radan ratsastamaan kieli keskellä suuta pohkeen kanssa koska harjoituksissa Rilla nosteli laukkaa todella herkästi jos pyysin enemmän ravia sisäpohkeella. Raviohjelma tuntui mukavalta ja helpolta. Rilla ravasi hyvässä tahdissa ja taipui hyvin molempiin suuntiin. Kolmen askeleen ravisiirtymäkin onnistui hyvin ja siitä saatiinkin C tuomarilta peräti 8. Käynti oli taas vähän jännittynyttä, mutta tasasista kuitenkin. ensimmäinen laukka nousi hyvin, sain pyöritettyä laukkaa ja lävistäjä tuli tasaisesti ilman kiihdytyksiä. Rilla olisi kuitenkin kovasti halunnut nostaa uuden laukan jo Cssä joten siinä kohtaa tuli pieni rikko. Tuo kohta oli kuitenkin sellainen, joka ei ole paperissa arvostelukohtana, joten selvittiin siitä. Toinenkin laukka oli hyvä pääty-ympyrän ja lävistäjän osalta. Olisin voinut koota laukan vielä paremmin ennen käyntiä jolloin siirtymä käyntiin olisi ollut vielä selkeämpi. Käynnissä taas hieman mutkitellen lopputervehdykseen. Radalta päästyä olin tyytyväinen rataan. Vihdoinkin suorittaminen tuntui helpolta ja todellakin ratsastin koko radan ajan enkä vaan tehtävästä tehtävään.

Tulokset tulivat nopeasti ja pisteitä saimme uskomattomat 67,1% ja luokan kärkeen kun 5 ratsukkoa oli jäljellä! En millään meinannut uskoa prosentteja todeksi ja pitihän ne käydä vielä tarkistamassa, kun olin aivan varma että olin katsonut jonkun muun tuloksia. Totta ne kuitenkin olivat ja voittohan sielä lopulta napsahti. Meidän ja minun ensimmäinen aluetason luokkavoitto ikinä!

Palkintojenjaon jälkeen aloitettiin valmistelut toiseen luokkaan, jossa ratsastettiin suokkien hallimestaruus. Vähän jännitti miten Rillan motivaatio riittäisi toiseenkin luokkaan. Suitsituksen vaihto ja nopea verkka ulkona. Maneesiverkassa Rilla tuntui edelleen hyvältä ja yritin pitää sen vaan terävänä pohkeelle. Ulkona jouduimme tällä kertaa odottamaan kahden ratsukon ajan jonka jälkeen päästiin suorittamaan. A-merkki on ollut aina meille todella vaikea rata joten päätin olla tyytyväinen jos saadaan edes 60% tulos.  Hyvä vire jatkui kuitenkin tälläkin radalla. Ratsastin vähän huonon S-kiemuran ja keskiravit ei lähtenyt ihan yhtä hyvin kun edellisellä radalla mutta kokonaisuus tuntui kivalta ja tasaiselta. Vihdoinkin saatiin molemmat vastalaukatkin nousemaan ihan oikein. Olin siis tyytyväinen myös tähän rataan. Tulosten tultua meinasin lentää persuksilleni. 66,8%! Siinä sitten jouduttiin odottelemaan ja jännittämään mihin tämä tulos riittäisi. Kaksi hienoa ratsukkoa siitä meni lopulta ohi mutta lopputuloksissa olimme sijalla 3 ja näin ollen pohjanmaan hallimestaruus pronssi lähti meidän matkaan. Huonoille ei todellakaan hävitty. Kultaa vei Suomenhevosten SMssa pärjännyt Kvartaali ja hopeaa meidän oma valmentaja Jenni.

Kausi ei olisi voinut lähteä käyntiin enää yhtään paremmin. Näyttäisi siltä että talven aikana ollaan tehty ainakin jotain oikein. Ihan vaan vertailuna voidaan ottaa viime syksyn Lapualla viimeisissä kisoissa ratsastettu samainen A-merkki (Lapualla yksi tuomareista oli sama kuin nyt mestaruuksia tuomaroinut tuomari) josta saimme silloin pinnistetty 57,3%. Toivotaan että tämä uusi vire jatkuu tulevissakin kisoissa.

Kisakausi avattu

Tänään meillä oli ohjelmassa oman seuran harjoituskilpailut. Meille oli tarjolla tällä kertaa Helppo B:0 ja He A Kenttäkilpailuohjelma poneille. Olin suunnitellut lyhyen verkan ensimmäiseen luokkaan jotta Rilla jaksaisi hyvin myös A:n. Meitä edeltävä luokka venyi odotettua pidempään joten meidän ensimmäinen verkka venyi paljon suunniteltua pidemmäksi. Rilla tuntui kuitenkin radalla hyvältä ja sain ratsastettua hyvää ravia ulos. Radalla tuli muutamia rikkoja mutta muuten rata tuntui kokonaisuudessaan hyvältä ja tekeminen helpolta. Ensimmäiselle kolmikaarisen kaarelle käännettäessä Rilla nosti laukan minkä sain onneksi jorjattua nopeasti. Keskikäynti oli taas hyvin jännittynyttä ja kiireistä ja laukannosto käynnistä oli aivan liian löysä. Hyvää radassa oli keskiravit ja muutenkin raviosuus kokonaisuudessaan. Laukassakaan ei ollut hirveästi moitittavaa mutta laukka olisi voinut olla vähän vielä ponnekkaampaa. Lopputuloksena tasan 65% ja sijoitus 2/15.

Tuon kenttäkilpailuohjelman ratsastin ensimäistä kertaa ja täytyy sanoa että tykkäsin radasta. Mukavasti tehtävää mutta kuitenkin aikaa valmistella. Olimme toisena lähtövuorossa tässä luokassa ja ajattelin että verryttelemään mennään vasta viime tipassa että voimaa riittää vielä radalle. Mönkään meni kuitenkin. Radan pidentäminen kesti vähän turhan kauan ja minulla oli jo vaikeuksia pitää Rilla terävänä avuille. Radalle pääsin lopulta vähän väsähtäneellä ja tylsistyneellä hevosella. Väsymys näkyi varsinkin siirtymissä mitkä olivat vähä hitaita. Kuskikin olisi voinut ratsastaa vielä himpun veran tarkemmat tiet. Saatiin kuitenkin suoritettua rata kunnialla läpi ja mukavaksi yllätykseksi saatiin lopulta prosentteja 60,9 mikä oikeutti jälleen luokan toiseen sijaan. 

Kisat olivat todella hyvää harjoitusta maanantain Ilmajoen hallimestaruuksia ajatellen. Ilmajoella täytyy olla todella tarkkana että verryttelyt eivät veny liikaa koska silloin ei puhti riitä viimeiseen luokkaan. Oli kuitenkin todella huojentavaa huomata että selviydymme taas kokonaisen radan ratsastuksesta kunnialla.

Puomityöskentelyä

Viikoloppuisin meillä on ollut tapana joko hypätä vähän tai ainakin mennä puomeja. Puomeja ollaankin menty ahkerasti kerran viikkoon ja eilen oli taas puomitysökentelypäivä. Ravipuomit laitoin tällä kertaa n. 1m väleillä mikä on vähän meidän normaalia lyhyempi. Joka toinen puomi oli ihan maapuomi ja joka toinen matala kavaletti. Näin Rilla joutuu vähän kokoamaan itseään ja nostelemaan jalkoja. Laukkapuomit laitoin jällen kerran ympyrälle jolloin puomien keskellä väli oli 2,5m.

Ravipuomit on ihan Rillan bravuri. Se tekee todella hienosti niillä töitä. Ensimmäiset kerrat päästin sen vähän turhan isosti sisään jolloin tuli kiire, mutta neiti korjasi tilanteen hienosti itse. Puomit oli toisella pitkällä sivulla joten toisella sivulla tehtiin pohkeenväistöä uralta pari metriä sisälle ja taas takaisin uralle, jolloin töitä joutui tekemään koko ajan. Ratsastin pitkästä aikaa suoralla kuolaimella jolla Rilla on viime aikoina ollut vähän inhottavan tuntuinen. Puomit ja väistöt pehmitti ponia kivasti ja se oli todella hyvän tuntuinen pitkästä aikaa myös tällä.


Laukkapuomit ypyrällä auttaa mua kontroloimaan ympyrän tietä. Tasaisella ratsastettaessa ei välttämättä huomaa jos hevonen valuu vähän ulos tai sisälle, mutta puomien kanssa virheen todellakin huomaa. Laukassa ilmeni taas meidän suuri ongelma eli oikean ohjan tuki ulko-ohjana. Oikea laukka meni vielä ihan hyvin kunhan ratsastin Rillan rehellisesti molempien pohkeiden väliin. Näin pysyttiin ympyräuralla ja askeleet tuli tasaisesti puomien yli. Vasemassa laukassa Rilla pääsi kaatumaan vähän suuntaan jos toiseen. Jouduin todella tehdä töitä että sain vasemman pohkeen läpi ja tuntuman oikealle ohjalle. Puomeja oli aluksi vaikea tulla kun ympyrä aina valui loppua kohden ulos jolloin viimeisen puomin yli joutui venyttämään hirveästi. Vasemmassa kierroksessa otin hetkeksi raviin ja väistättelin takaosaa uralta ulos, jonka jälkeen yritettiin uudestaan laukassa. Onnistuttiin jo vähän paremmin ja sihen oli mielestäni hyvä lopettaa. Näitä puomeja ja tätä harjoitusta tullaan varmasti käyttämään jatkossakin. Puomit ovat kyllä ihan äärettömän hyvä lisä koulutreeniin ja saahan siinä vähän hevonen ja ratsastajakin vaihtelua.

Kauden 2016 suunnittelua

Piekkarimestaruudet 2015
c. Suvi Vuorenmaa

Aloitin tuossa ihan tosissaan katsomaan kisakalenteria läpi ja suunittelemaan meidän tulevaa kipailukautta. Kilpailuitaa on ihan mukavasti taas tarjolla ja näyttäisi vähän siltä ettei kaikki meidän alueen kilpailut ole edes vielä kalenterissa mukana.
Alla olisi meidän alustava suunnitelma tulevalle kaudelle jonka pitäisi startata pääsiäisenä.

• 26.3. Pietarsaari  1-taso
• 28.3. Ilmajoki     2-taso    Hallimestaruudet
• 9.4.   Vaasa         2-taso
• 16.4. Pietarsaari  2-taso
• 7.5.   Haapavesi  2-taso
• 29.5. Kurikka      2-taso
• 11.-12.6. Vaasa   2-3-taso
• 9.-10.6. Vaasa     2-3-taso
• 23.-24.7. Kauhajoki  2-3-taso
• 30.-31.7. Salo      2-taso    Piekkarimestaruudet
• 27.8.  Kannus      2-taso
• 1.-4.9.  Ypäjä      2-3-taso  Suomenhevosten kuninkaalliset
• 11.9.  Alahärmä  2-3-taso

Kausi näyttää muuten suht samanlaiseta kun viime vuosi, mutta mukaan olen ottanut myös alueemme 3-tason kilpailut. Itse en ole koskaan ratsastanut kansallisella tasolla joten tästä tulee todella jännittävää, Viime vuoden tapaa lähdetään pikkarimestaruuksin ja toivottavasti parantamaan viime vuoden tulosta. Kuninkaallisista olen haaveillut jo muutaman vuoden ja tänä vuonna ajattelin että lähdettäisiin viimeinkin katsomaan minkälaisista kinkereistä on kysymys.


Suunnitelmat voivat aina muuttua mutta minusta tästä on hyvä lähteä liikkeelle ja toivoa että hevonen pysyy terveenä.

Haapavesi 2013

Siirtymiset

Siirtymiset on asioita joita teen joka ratsastuskerralla. Joskus niitä tulee tehtyä enemmän mutta useimmiten aivan liian vähän. Niiden ratsastamiseen en kuitenkaan panosta ollenkaan tarpeeksi. Oikein ratsastettuina siirtymät kehittää hevoselle voimaa kantaa itseään paremmin. Viime aikoina ollaan keskitytty siirtymiin askellajin sisällä. Ravin temmon kanssa on jo todella helppo leikkiä ja siinä Rilla kuntelee pieniäkin apuja. Laukka on jo ravia haastavampi ja siinä joudun todella ratsastamaan mutta Rilla on kehittynyt siinäkin valtavasti.


Viime perjantaina Jennin tunnilla huomasin kuitenkin kuinka vaikeaa on tehdä siirtymä laukasta raviin ilman että hevonen tulee etupainoiseksi. Sitähän luuli että tämän pitäisi olla maailman helpoin asia, mutta jouduinkin tekemään todella töitä että sain edes yhden vähänkin kelvollisen siirtymän tehtyä. Ravista laukkaan saadaan tehtyä hyviä nostoja. Ravin tahti pitää saada tarpeeksi maltilliseksi ja ulkolapa kuriin ennen nostoa jolloin Rilla tekee hienoja nostoja, pysyy takaosan päällä eikä hyökkää laukkaan. Suurin ongelmamme on laukan jälkeen päästä heti hyvään ravin tahtiin. Ensimmäinen raviaskel tuntuu tulevan vähän nenilleen ja on epätasapainossa. Tunnilla yritettiin korjata tätä ajatuksella lievästä avosta jolloin sisätakajalka saadaan hyvin hevosen alle automaattisesti, jolloin siirtymä tulisi takaosan päälle. Rilla sitten reippaana tyttönä vaan kokosi ja kokosi laukkaa eikä millään olisi siirtynyt raville. Kun Rilla vaan kokosi laukkaa niin tein liikaa pidätteitä kädellä jolloin siirtymä ainakin tuli nenilleen. Tälle viikolle saatiin kotiläksyksi harjoitella noita nyt ihan tosissaan.


Tässä meille on nyt rutkasti harjoteltavaa ennen ensimmäisiä kisoja. Paljon ravi-laukka-ravi siirtymiä. Kuski opettelee istumaan penkissä siirtymissä ja opettelee pitämään pohkeen kiinni!

Talviloma tuli ja meni

Viime viikon vietin talvilomaa ja ajattelin että olisi aikaa kirjoitella blogia mutta johonkin se aika vaan katosi. Uusi karvainen perheenjäsen on myös napannut osan ajasta. Yoda koiranpentu muutti meille talvilomani alussa ja aikaa on vietetty kyllä enemmän kotona kun tallilla.

Viime viikolla päästiin kuitenkin  maastoilemaan ja muutenkin ratsastamaan paljon ulkona kun ilmat olivat mitä mahtavimmat. Tämä on kyllä ehdottomasti talven parasta aikaa. Maastossa pääsee liikkumaan ihan reippaasti kun tiellä on sopiva lumikerros ja pohja on pitävä.

Valmentaja intoutui oikein ottamaan minulle kuvia kesken tunnin että kuinka hienolta se poni oikein näyttää

Vaikka paljon maastoiltiinkin niin ei me aivan kunnon treeniä unohdettu. Maneesissa tuli mentyä parina päivänä ja käytiinhän me Jennissäkin perjantaina. Rilla oli kyllä aivan mahtava viime perjantaina. Tuota ravia tuntuu löytyvän koko ajan vain enemmän. Ulkopuolisen silmään Rilla saattaa edelleen liikkua etupainoisesti mutta ollaanhan me menty ihan valovuosi eteenpäin viime vuodesta. Niska on noussut hyvin ja koko ajan saadaan enemmän ilmaa myös sinne etujalkojen alle kun paino siirtyy entisestään takaosalle. Perjantaina otettiin myös ensimmäistä kertaa vähän pätkiä ohjelmasta. Hallimestaruudet lähestyy pelottavan äkkiä joten katsottiin taas vähän miltä se A-merkki oikein näyttää ja tuntuu. Kyllähän sitä rataa pitää vielä ainakin muutama kerta ratsastaa kokonaisuudessaan läpi ennen kisoja. Tuntui että tehtävät tuli hirmu nopeasta vastaan.

Suunnitselmissa olisi ehtiä käydä harjoituskisoissa enne todellista kisakuseden avausta jotta saataisiin tas vähän harjoitella tuota kisatilannetta kokonaisuudessaan. Katsotaan mitä tässä parin viikon aikana vielä ehditään.

 

Kyllä se polvikin rupeaa nousemaan

Me selvittiin!

Jee! Me selvittiin eilisestä estetunnista hengissä ja uskalsin hypätä jopa vähän pelottavan näköisiä esteitä.


Tunti aloitettiin verkkaamalla ympyrällä olevilla puomeilla. Kaikkien meidän senioreiden kauhuksi opettaja käski nostamaan jalustimet ylös ja tulemaan puomeja ilman jalustimia.  Ilman jalustimia meno ei sinäänsä ollut mitenkään kamalaa. Kouluratsastajana lyhyemmät estejalustimet tuntuvat epämiellyttäviltä ja ratsastan muutenkin aina välillä ilman satulaa joten tasapainon pitäisi kyllä olla kunnosa. Rilla vaan kovasti ihmetteli lavoille nostettuja jalustimia ja kiemurteli niitä karkuu. Lopulta tuo herkkis tottui niihinkin ja työskenteli oikein hienosti ravipuomeilla. Laukkaa varten saatiin onneksi ottaa jo jalustimet takaisin jalkaan. Tultiin samoja puomeja laukassa joista kuitenkin keskimmäinen puomi oli nostettu vähän ylös. Rilla tuli nätisti ja tahdikkaasti puomien yli molempiin suuntiin. Viimeisille kierroksille keskimmäinen puomi nostettiin esteeksi jolloin saimme ensimmäisen kiellon. Minun ei tarvitse kun miettiä estettä lähestyttäessä ,että tuleepa huonoon paikkaan ja Rilla vetää liinat kiinni. Tässä vaiheessa sain pienen puhuttelun opettajalta. Nuo esteet oli niin pieni että Rilla olisi hypännyt ne vaikka takaperin. Joten pohkeet kiinni ja yli vaikka tuntuu ettei tule ihan täydelliseen paikkaan. Seuraavalla kerralla tuli epäröinti mutta kammettiin "esteen" yli lähes paikoiltaan ja sen jälkeen homma lähtikin rullaamaan.


Seuraavaksi otettiin muutama hyppy erikoisemmille esteille ennen kun ruvettiin tulemaan pitempää rataa. Kauhukseni opettaja kantoi esteeseen muoviset täytteet. Sanoin jo etten lähde edes yrittämään tulla tuota, mutta hyppäämäänhän meidät patistettiin. Esteellä oli korkeutta huimat 50cm. Itse himmasin kohti estettä joten Rillakin himmaasi mutta opettajan ohjeilla pohkeet kiinni, katse eteen ja sujuvasti mentiin yli ensimmäisellä yrittämällä. Hurraa huudot tulivat sekä muilta tuntilaisilta että katsomosta. Mahtavaa kun ihmiset tsemppaa mukana! Seuraavana oli kauhistuttava sianselkä este joka myös oli pieni mutta mukamas niin erikoinen. Siitäkin ekalla yrittämällä yli ja nyt jo ihan sujuvasti.




Ratapiirros

Seuraavaksi lähdettiin tulemaan 9 esteen rataa. Ohjeeksi sain ajatella vain laukan rytmiä ja olla välittämättä niin paljon oikeista ponnistuspaikoista koska Rilla pääsee kyllä näiden esteiden yli vaikkei ihan optimiin osukkaan. Rata tuntui pitkältä eikä happi meinannut riittää kuskilla koko radan ratsastukseen. Päästiin kuitenkin rata kunnialla läpi ilman yhtäkään kieltoa. Rata ei ollut mikään nätti, mutta päästiin yli ja Rilla oli innoissaan menossa esteeltä toiselle. Kuski olisi toki voinut ratsastaa esteiden välissä vähän tarkemmin, niin olisi homma helpottunut. Saatiin pitää pieni huilipaussi jonka jälkeen tultiin uudelleen. Sianselkä muutettiin pystyksi johon laitettiin täytteeksi sateenkaaret. Olin ihan varma että opettaja oli päättänyt tappaa minut vielä tunnin lopuksi lisäämällä lisää pelottavia esteitä. Rata oli tuota sateenkaariestettä lukuunottamatta sama. Toinen yritys oli ensimmäistä huomattavasti parempi ja saatiin paikatkin osumaan suurimmalle osalle esteitä. Aivan mahtavaa! Opettajan mielestä me molemmat ansaitsimme kiitostaputukset tuosta suorituksesta.

Tuossa nuo pelottavat sateenkaaret jotka eilen oli ihan esteen alla pelottelemassa

Opettajan diagnoosi meidän aikaisempiin ongelmiin oli että Rilla on vaan herkkä hevonen joka lukee minua todella hyvin. Jos en ole itse menossa, ei ponikaan mene. Keskittyminen enemmän laukan laatuun ja rytmiin niin kyllä ne esteet sieltä tulee vastaan itsestään. Jatkamme harjoutuksia ja itseluottamuksen kasvattamista edelleen vaikka eilen otettiin jo suuri harppaus eteenpäin.

Kun mieli tekisi mutta jännitys meinaa viedä voiton

Kesällä päästiin Rillan kanssa todella hyvin vauhtiin hyppäämisen kanssa. Meillä on kesäisin yhdellä kentällä esteet aina esillä joten ainakin jotain tuli hypättyä lähes viikoittain. Syksyllä hommaan tuli paussi, vaikka muutamalla tunnilla käytiinkin. Alku syksystä tunneilla tuli muutama epäonnistuminen. Rillalla jäi yhdessä jänisloikassa puomi takajalkojen väliin mikä säikäytti poni paran. Seuraavalla kerrallä Rilla reagoi ilmeisesti vatsaa hypätessä ja oli todella vastahakoinen tekemään yhteistyötä joten tunti jäi sillä kertaa kesken. Päätettiin pitää taukoa hyppäämisestä ettei mahan takia hyppääminen tuntuisi inhottavalta.

Onhan meillä joskus ollut oikein hauskaakin hypätessä

Mahahan me saatiin taas oikeille raiteille kun vaihdoimme säilön kuivaheinään, joten marraskuussa taisin ottaa ensimmäisiä hyppyjä taas itsekseni. Rilla kielteli ihan oudosti kavaleteille, mikä oli ponilta aivan uutta toimintaa. Siinä minä itse tulin epävarmaksi ja jäin miettimään, mikä neitiä vaivaa kun ei halua hypätä. Kaikki fyysiset ongelmat ja vatsa tuli tietenkin ensimmäisenä mieleen mutta päätettiin kuitenkin mennä tunnille mukaan seuraavalla viikolla, josta varmasti saataisiin apua. Tunnilla Rilla kielteli ihan mitättömän pienelle esteelle. Itsellä meni täysin usko koko homaan ja tuntui siltä että emme päässyt mistään yli ja jos pääsimme niin itse en päässyt ainakaan hyppyihin mukaan.


Epävarmuus on nyt tuonut mukanaan jännityksen. Ihan pienessä ajassa olen ruvennut jännittämään hyppäämistä ihan toden teolla. Olen aina tykännyt hyppäämisestä kunhan esteet ovat pysyneet tarpeeksi matalina. Rilla taas tykkää hyppäämisestä ihan valtavasti, mikä vaikuttaa myös siihen että haluaisin säännöllisesti hypätä ihan hevosenkin takia. Viime aikoina ollaankin nyt tehty todella paljon puomityöskentelyä. Puomit sujuu oikein hyvin ja ollaan otettu mukaan muutamia hyppyjä kavaleteille. Viime viikolla päätin että nyt ilmottaudutaan taas tunnille mukaan. Lauantaina päätin kuitenkin ottaa muutamia hyppyjä itsekseni ettei lähdetä tunnille aivan kylmiltään.

Yksi vaihtoehto olisi pistää joku varmempi hyppääjä selkään

Rakensin meille yhden pysty-pysty suoran linjan ja lävistäjälle laitoin pienen pienen okserin. Rakentaessa esteet näyttivät sopivan matalilta mutta kun pääsin hevosen selkään ja oli tarkotus ruveta hyppäämään niin päätin vielä käydä laskemassa esteitä muutamalla reiällä ettei korkeudesta vain tule ongelmaa minulle. Kun alotettiin yritin vain pitää mielessäni että annan Rillan laukata enkä nypi laukkaa pois liikaa. Ensimmäiselle pystylle jota tulin aluksi ympyrällä tuli kielto. Täysin omaan piikkiin! En suoristanut ja näyttänyt estettä kunnolla, jolloin Rilla vähän yllättyi esteestä. Homma lähti kuitenkin ihan hyvin rullaamaan ympyrällä molempiin suuntiin. Sitten siirryttiin linjalle. Ensimmäinen kerta tulin hyvin ja Rilla olikin todella innoissaan. Toisella yrittämällä poni on vähän turhankin innoissaan joten teen pidätteen ensimmäisen esteen jälkeen jolloin tuloksena on pukki esteiden välissä ja huono päikka seuraavalle esteelle jolloin Rilla tekee tasajalkaloikan ja minä hypyssä jäljessä. Saan kerättyä itseni ja uusi yritys. Rilla jarruttelee jo linjan ensimmäiselle esteelle josta saan sen kuitenkin yli mutta toiselle tulee kielto. Epävarmuus ja jäänitys saa vallan. Keräilen itseäni vähän aikaa mutta luovutta ei saa vaikka olo ei tunnu mukavalta. Tehdään uusia yrityksiä mutta homma ei vaan suju. Rilla tuntui kyllä innokkaalta mutta yksikin minun epäröivä pidäte tai tujotus esteen pohjaan saa ponin pysähtymään.


Lopulta saan juonesta taas vähän kiinni ja saadaan muutama onnistuminen loppuun. Viimeisellä linjalla sain sen oikean tunteen kun hevonen tosiaan on ohjan ja pohkeen välissä ja imee esteelle ohjaa vasten, joten uskalsin vielä kääntää okserille jonka Rilla hyppäsi oikein hienosti. Siihen oli hyvä lopettaa. Onneksi loppuun saatiin onnistuminen koska oli lähellä että olisi lopettanut hommaa kesken. Me todellakin hypätään aivan maahan kaivettuja esteitä että tuntuu aivan naurettavalta jännittää niin paljon.  Vielä ei kuitenkaan luovuteta, vaikka välillä tuntuisi, että se olisi paras vaihtoehto. Tiistaina mennään tunnille ja toivotaan että löytäisin sen kadotetun itsevarmuuden takaisin.

Muista mistä on lähdetty

Omaa ja hevosen kehitystä tulisi videoida aina säännöllisin. Itseltä tämä jää kyllä harmittavan vähäiseksi ja videoiden välillä saattaa olla pitkiäkin aikoja. Ratoja tulee kyllä kesäisin kuvattua enemmän mutta ihan kotitreeni jää harmittavan vähäiselle. Joulukuun alussa sain avopuolison pitkästä aikaa mukaan tallille kuvaamaan meidän Jennin tuntia. Minulla meni pitkä aika saada video puhelimelta koneelle mutta nyt se on vihdoin tehty.


Tässä sairastellessa on ollut vähän tylsää ja nyt on ollut hyvin aikaa katsella myös noita vanhoja videoita Youtubesta. Onhan sitä kehitystä kyllä tullut Rillan liikkumiseen ja selkeästi myös omaan ratsastukseen. Kun näkee tämän eron niin voi olla ihan tyytyväinen omaan työhön. Ehkä me olemme jotain tässä vuosien aikana tehneet oikein.

Elokuu 2012

Joulukuu 2015